Edvin Laineen ohjaama, yhdessä Kalle Päätalon ja Juha Nevalaisen kanssa käsikirjoittama tukkilaiselokuva Viimeinen savotta (1977) perustuu Kalle Päätalon romaaneihin. Elokuvassa seurataan huutolaispoika Vikke Nilon elämää 1900-luvun alusta 1960-luvulle. Lehvän talon isännän (Juhani Haataja) sortoon kyllästynyt nuori Vikke (Torsti Kovaleff) karkaa ja varttuu nuoreksi mieheksi metsänvartijapariskunnan (Risto Taulo ja Maija-Leena Ervasti) hoivissa. Aikuiseksi kasvanut Vikke (Jyrki Kovaleff) kiertelee tukkijätkänä savotoilla ja tutustuu naisiin, alkoholiin ja korttihuijareihin, tukena uskollinen ystävänsä Einari (Olavi Ahonen).

Väinö Linnan romaaniin perustuva elokuva jalkaväkiosaston tiestä Suomen jatkosodassa. Sota mullistaa kaikkien elämän mutta toveruus, huumori ja halu jäädä henkiin yhdistävät miehiä. N: Eero Aho, Johannes Holopainen, Jussi Vatanen, Aku Hirviniemi. O: Aku Louhimies. (Suomi 2017)

Rikollispomon hylkäämä suomalaisperhe ottaa ohjat omiin käsiinsä ja sieppaa suuren ryöstösaaliin Espanjan aurinkorannikolla. Mustan huumorin sävyttämässä elokuvassa unelmat ja väärät valinnat joutuvat vastatusten

Raid joutuu keskelle kansainvälistä rikollisuutta etsiessään kadonnutta naisystäväänsä. N: Kai Lehtinen, Mari Rantasila, Oiva Lohtander. K: Harri Nykänen ja Tapio Piirainen. O: Tapio Piirainen. (2003)

Toisen maailmansodan Suomessa nuori nainen pidätetään vakoojana. Kuulusteluissa hänet murretaan henkisesti. Jörn Donnerin elokuva Kerttu Nuortevan kohtalosta. N: Minna Haapkylä, Marcus Groth, Hannu-Pekka Björkman T: Jörn Donner Productions Oy. (2009)

Jörn Donnerin elokuva Armi Ratiasta, naisesta joka ei pelännyt mitään, paitsi itseään, ja joka oli mukana luomassa uuden tavan kokea maailmaa. N: Minna Haapkylä, Laura Birn, Hannu-Pekka Björkman. T. Bufo Oy. (2015)

Ere Kokkosen ohjaamassa ja käsikirjoittamassa sotilasfarssissa Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva (1990) nimihenkilö (Heikki Kinnunen) yrittää parhaansa mukaan pitää pataljoonansa alokkaat kurissa ja järjestyksessä. Tane (Pertti Koivula) ja Lare (Pekka Huotari) hukkaavat kiillotettaviksi vietävät antiikkituopit ja joutuvat hakemaan niitä ympäri kaupunkia. Miljonääri Pelle (Jukka Puotila) koettaa ottaa alokasaikanaan erivapauksia.

Kaisu, "joka ei ole ihan pikkuinen ihminen", tulee apulaiseksi kärpästen täyttämään kyläkauppaan. Hän pistää kaupan kuntoon, rakastuu kauppiaaseen ja joutuu miehensä varastelevan äidin sekä hienostelevan sisaren sortamaksi. Elokuva on myös kertomus sitkeydestä. Vaikeuksien jälkeen häämöttää onnellinen loppu, kun Kaisu kantaa sammuneen miehensä juhlista olallaan kotiin.

Alkoholiin mieltynyt elämäntaparikollinen Trampas vapautuu vankilasta ja ryhtyy välittömästi suunnittelemaan uutta pankkiryöstöä. Lasta kantava avovaimo Marjaana päättää tukea miehensä yrittäjähenkeä, ja pyytämättä mukaan saadaan myös sukulaispoika Lepsu. Pakoauton kuskiksi palkataan turhan haloon välttämiseksi ruandalainen Jusse. Tekeillä on täydellinen rikos...

Jarmo Lampelan ohjaama ja käsikirjoittama Joki (2001) on kuvaus pikkukaupungin ihmisistä valintojen edessä. Tapahtumat, kuusi toisiaan sivuavaa ja leikkaavaa tarinaa, ajoittuvat syksyiseen lauantaiaamupäivään.

Konepajayrittäjä Partasella on ankarat työpaineet ja elämä sekaisin. Partasen elämän perusta on työ. Melko kelvottomien alaisten ja kasvavien tuotantopaineiden vuoksi hän päättää palkata uuden työntekijän.

Kari Väänäsen ohjaama ja käsikirjoittama Havukka-ahon ajattelija (2009) perustuu Veikko Huovisen samannimiseen romaaniin. 1950-luvun alkuun sijoittuva komediallinen elokuva kertoo kainuulaisesta korpifilosofista, Konsta Pylkkäsestä (Kai Lehtinen), joka arjen toimiensa lomassa syventyy pohdiskelemaan maailman menoa ja jakaa käsityksiään myös nuorelle Nikke-pojalle (Konsta Pöyliö). Ystävänsä Mooses Pessin (Ilkka Heiskanen) vinkistä Pylkkänen saa pestin kahden helsinkiläisen luonnontutkijan (Hannu-Pekka Björkman, Tommi Korpela) apuna, eikä utelias mies tyydy vain apulaisen rooliin.

Räjähdysherkkä soppa päräyttää kaikkien kiertokanget solmuun ja öljyt sekaisin. MC Helper -lyhytelokuvien itsenäinen esiosa kertoo, kuinka mopokerhon stoori alkoi. Punkaharjun pojat eli sketsiryhmä Biisonimafia vastaa komediasta ja mopotempuista Suomen kovimmat stunt-kuskit. O: Kaitsu Rinkinen (Suomi 2022)

Entisen rockbändin jäsenet haluavat tehdä comebackin. Kitaristi Tony on sotkenut asiansa, mutta lähtee etsimään uusia hittibiisejä bändikaverinsa Peten kanssa. Laulaja Katarinan tyttärellä Elliellä on kuitenkin kysymys, johon hän haluaa vastauksen. N: Mikko Leppilampi, Ville Myllyrinne, Anni Iikkanen. O: Petri Kotwica.

Tommi haaveilee ylennyksestä, jonka mukanaan tuoma palkankorotus mahdollistaisi unelmien omakotitaloon muuttamisen vaimonsa Harrietin kanssa. Asiat eivät kuitenkaan suju suunnitelmien mukaan. Epätoivoinen Tommi ryhtyy kyseenalaisiin toimiin uskollisen naapurinsa Juhiksen huonojen ideoiden avustuksella. Helppoja ja nopeita voittoja ei ole. On vain erittäin nopeita tapoja .

Elokuvassa Tommilan esittämä Aatami Korpi palaa kotiseudulleen Neuvostoliiton miehittämään Karjalaan. Hän purkaa entisen kotitalonsa, lastaa sen kuorma-autoon, koska aikoo rakentaa kodin uudelleen Suomen puolelle. Tapahtumat kärjistyvät, kun hänen perheensä surmannut puna-armeijan komentaja palaa viimeistelemään keskeneräiseksi jääneen tehtävänsä.

Elokuvassa Kiti Kokkosen ja Sami Hedbergin esittämä pariskunta, Maija ja Jalmari, perii unelmiensa talon. Hetken aikaa he elävät siinä uskossa, että onni potkaisi heitä oikein kunnolla. Mutta: talovanhus vaatiikin pientä remppaa. Pian pariskunta huomaa olevansa keskellä kaikkien aikojen remonttisoppaa.

Mielensäpahoittajan arki rullaa tuttujen rutiinien mukaan: kevät on tullut ja varhaisperunasato kypsyy. Mielensäpahoittaja kuitenkin kolaroi rakkaan Eskorttinsa ja auto täytyy romuttaa. Uusi, nykyaikainen kulkuneuvo ei käy laatuun ja lähin Eskortti vuosimallia 1972 löytyy Saksasta. Kun Mielensäpahoittajan pojat kieltäytyvät auttamasta, on hänen matkustettava Saksaan yksin. Mielensäpahoittaja tarvitsee Hampuriin saavuttuaan veljensä Tarmon apua. He eivät ole olleet tekemisissä vuosikymmeniin. Tarmo, joka on Mielensäpahoittajan täydellinen vastakohta, lupaa auttaa veljeään Eskortin etsinnässä. Auton etsinnän lomassa mutkaisen matkan varrella kaivetaan esiin veljesten väliset vanhat ja uudet kuopat.

Pertti ‘Spede’ Pasasen elämästä ja urasta kertova elokuva käy läpi ikonisen viihteentekijän innovatiivisinta elokuvatuotantovaihetta. Elokuva valottaa kulissien takaisia tapahtumia 1960-luvun lopulta Uuno Turhapuron syntytarinaan ja kansansuosioon, sekä Speden väsymätöntä taistelua viihteen puolesta ajan elokuvataidepiirejä vastaan. Millainen Spede Pasanen oli persoonana, työkaverina, viihdetaiteilijana – ja puolisona?

Kaisa Rastimon ohjaama ja Michael Baranin käsikirjoittama elokuva Säädyllinen murhenäytelmä (1998) pohjautuu Helvi Hämäläisen romaaniin. Vuosiin 1938-39 sijoittuvassa draamassa porvarillisen säädyllisessä avioliitossa elävä tohtori Tauno Saarinen (Ville Virtanen) hullaantuu naapurihuvilan nuoreen palvelustyttöön Tellervoon (Saara Hilpinen) ja tunnustaa sen vaimolleen Elisabethille (Päivi Akonpelto). Tohtorin taidekriitikkosisar Naimi (Henriikka Salo) pohtii puolestaan palatako intohimoiseen mutta raastavaan suhteeseen entisen miehensä Arturin (Timo Jurkka) kanssa ja sietämään jälleen hirviömäistä anoppia Adaa (Kyllikki Forssell).

Edvin Laineen ohjaama ja Seppo Lappalaisen käsikirjoittama Akaton mies (1983) on komediallinen elokuva Viitaniemen kylän asukkaista. Ohjaajan kertojaäänen esittelemät kyläläiset kantavat huolta maaseutumaisen elämäntyylinsä jatkumisesta ja poikamiesisäntien Unton (Martti Järvinen) ja Lassin (Ahti Jokinen) sekä heidän emäntäehdokkaidensa Liisan (Elisabeth Haavisto) ja Linnean (Taina Reponen) romanttisten suhteiden kehittymisestä. Viitaniemeen palattiin myöhemmin elokuvassa Akallinen mies (1986).

Edvin Laineen ohjaamassa ja Seppo Lappalaisen käsikirjoittamassa Akallisessa miehessä (1986) palattiin Akattoman miehen (1983) maisemiin Viitaniemen kylään. Ohjaaja Laineen kertojaäänen johdattamassa komediallisessa tarinassa nyt perheellinen Unto (Martti Järvinen) ja hänen vaimonsa Liisa (Elisabeth Haavisto) jatkavat muiden kyläläisten lailla ponnistelua hyvän elämän ja maaseudun elinvoimaisuuden puolesta.

Maunu Kurkvaaran ohjaama ja yhdessä Mauno Saaren ja Paavo Haavikon kanssa käsikirjoittama draamaelokuva Menestyksen maku (1983) perustuu Saaren romaaniin. Nuori, vastanainut mainostoimittaja Martti Joenpää (Jukka-Pekka Palo) päättää panostaa elämässään menestykseen. Hänen keskittyessään luomaan nousujohteista työuraansa syrjään sysätyiksi joutuvat niin perhe kuin työtoveritkin.

Hunttalan Matti on liikemies - ja pesunkestävä huijari. Hän saapuu Hukansalmelle, missä hän onnistuu saada kunnan päättäjien tuen liikeideoilleen.

Juha Rosman esikoistyönään ohjaama pitkä näytelmäelokuva, dystopia Huomenna (1986), kertoo tarkemmin määrittelemättömästä sisällissodan runtelemasta maasta kapinallisineen ja vakoojineen. Pääosia näyttelevät Jukka Puotila ja Katja Kiuru.

Taavi Kassilan ohjaama ja käsikirjoittama rikoselokuva Petos (1988) perustuu tositapahtumiin ja Jussi Kylätaskun näytelmään Hentomielinen Hilarius. 1950-luvulle sijoittuva elokuva kertoo Hilarius Ruokosen (Paavo Pentikäinen) joukkion tekemästä suuresta postiryöstöstä ja sitä seuraavasta rikostoverien keskinäisestä petoskierteestä.

Hyvästi ennen aamua on suomalainen draamaelokuva vuodelta 1989. Sen käsikirjoitti, tuotti ja ohjasi Jorma Kalliokoski, jonka ainoaksi ohjaustyöksi elokuva jäi. Elokuva kertoo ikääntyvästä ja alkoholisoituneesta rockmuusikosta (Jarkko Rantanen), joka asuu tyttärensä (Anna Haaranen) luona ja haaveilee paluusta esiintymislavoille. Katso-lehden Antti Lindqvist kiteytti vähätapahtumaisena pitämänsä elokuvan juonen otsikoksi ”Juoppo laulaja raiskasi tyttärensä”

Pekka Parikan ohjaama ja Marko Röhrin tuottama sotaelokuva Talvisota (1989) perustuu Antti Tuurin samannimiseen, sotaveteraanien haastatteluille ja arkistoaineistolle rakentuvaan romaaniin. Lokakuussa 1939 Hakalan veljekset Martti (Taneli Mäkelä) ja Paavo (Konsta Mäkelä) lähtevät muiden kauhavalaismiesten joukossa ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Kun neuvostojoukot hyökkäävät rajan yli, eteläpohjalaiset päätyvät Karjalan kannaksella etulinjan ankariin taisteluihin lukumääräisesti ylivoimaista vihollista vastaan.

Tapio Suomisen ohjaamassa ja Jorma Kalliokosken sekä Michael Baranin kanssa käsikirjoittamassa draamassa Porttikielto taivaaseen (1990) huippuluokan prostituoitu Pirkko "Bella" Autio (Satu Silvo) työskentelee hotellinjohtaja TT:n (Tapani Perttu) laskuun Saran (Niina Nurminen), Lulun (Riikka Suikkari) ja Cindyn (Minna Aaltonen) kanssa. Bella kaipaa kuitenkin tavallista elämää ja nuoruutensa rakkautta Timo "Timi" Sallista (Matti Hagman), joka on jääkiekkoilija TT:n omistamassa joukkueessa.

Taneli Mustosen ohjaama komedia Luokkakokous (2015) perustuu tanskalaiseen elokuvaan Klassefesten (2011). Ystävykset Niklas (Aku Hirviniemi), Tuomas (Jaajo Linnonmaa) ja Antti (Sami Hedberg) lähtevät 20-vuotisluokkakokoukseen entiseen kotikaupunkiinsa. Sattuma toisensa jälkeen tekee heidän matkanteostaan ja juhlimisestaan suunniteltua mutkikkaampaa.

Hannu Salosen ohjaama ja Solar Filmsin tuottama yhdeksäs Vares-rikoselokuva Vares – Sheriffi (2015) perustuu Reijo Mäen rikosromaaniin. Turkulainen yksityisetsivä Jussi Vares (Antti Reini) löytää kaksi ruumista: naisen, jota on ammuttu päähän, ja miehen, jonka keho on täynnä riimuja muistuttavia viiltoja. Tapausta penkoessaan Vares joutuu tekemisiin Turun alamaailman ja sitä hallitsevan näkymättömän kummisedän, Sheriffin, kanssa.

Taneli Mustosen ohjaama komedia Luokkakokous 2 (2016) perustuu tanskalaiseen Klassefesten 2: Begravelsen -elokuvaan (2014). Avioliittohuolien painama Niklas (Aku Hirviniemi) ja treffeille kipeästi haikaileva eronnut Antti (Sami Hedberg) järjestävät epäonnistuneen levyn julkaisseelle muusikkoystävälleen Tuomakselle (Jaajo Linnonmaa) polttarit, mutta matkaan tulee mutkia ja ystävykset joutuvatkin lähtemään vanhan luokkatoverinsa hautajaisiin.

Tuukka Temosen ohjaama, tositapahtumiin perustuva nuoriso- ja musiikkielokuva Teit meistä kauniin (2016) kertoo heinolalaisen Apulanta-yhtyeen syntyvaiheet ja menestyksen ensiaskeleet 1990-luvun alun lamavuosina. Kitaraa soittavat koulupojat Toni Wirtanen (Tatu Sinisalo) ja Antti Lautala (Roope Salminen) perustavat punk-bändin, johon Simo "Sipe" Santapukki (Teppo Manner) liittyy rumpaliksi. Yhtyeen basistiksi pyydetään amerikkalainen vaihto-oppilas Amanda ”Mandy” Gaynor (Mimosa Willamo) ja hänen jälkeensä Tuukka Temonen (Iiro Panula). Samaan aikaan kun Suomi devalvoi ja markka pannaan kellumaan, Apulannan jäsenet kokevat nuoruuden kasvukivut, ensirakkauden ja elämän raadollisuuden.

Teemu Nikin ohjaama ja käsikirjoittama Armomurhaaja (2017) on hyvin mustalla komediasilauksella maustettu draama. Veijo Haukka (Matti Onnismaa) on keski-ikäinen pikkupaikkakunnalla asuva mies, jonka pienyritys "Haukan korjaus ja lopetus" toimii moottoripyöräkorjaamona ja eläintenlopettamona. Mies ei ainoastaan päästä eläimiä päiviltä, vaan antaa myös niiden omistajille opetuksia siitä, miten eläimet heidän takiaan kärsivät. Veijon isä Martti (Heikki Nousiainen) makaa sairaalassa kuolemaisillaan, ja häntä hoitava Lotta (Hannamaija Nikander) kiinnostuu Veijosta. Veijon asiakkaaksi saapuu myös paikkakunnan autohuoltamon työntekijä Petri (Jari Virman), joka kuuluu paikalliseen rasistiporukkaan ja on rahapulassa sotkenut asiansa. Eri motiiveista nousevat kärsimyksen, pelon ja vihan tunteet johtavat ihmisten väkivaltaisiin kohtaamisiin.

Jussi Hiltusen ohjaama ja käsikirjoittama esikoispitkä Armoton maa (2017) on talviseen Länsi-Lappiin, Suomen ja Ruotsin rajaseudulle sijoittuva toimintadraama. Eläkkeelle jäävä poliisi Lasse (Ville Virtanen) yrittää estää vankilasta vapautunutta, taposta tuomittua Jaakkoa (Antti Holma) ja poikaansa Erkkiä (Mikko Neuvonen) ajautumasta väkivaltaiseen yhteenottoon. Vanhojen tekojen sovittaminen ja perheen salaisuuden säilyttäminen ajavat Lassen kahden tulen väliin hänen suojellessaan myös ruotsalaiset ammattitappajat peräänsä saanutta Jaakkoa.

AJ Annilan ohjaama draamaelokuva Ikitie (2017) perustuu Antti Tuurin samannimiseen romaaniin vuodelta 2011. Kauhavalainen Jussi Ketola (Tommi Korpela) haetaan 1930-luvun alussa yöllä kotoaan ja muilutetaan itärajalle, jossa hänet aiotaan ampua, mutta mies onnistuu pakenemaan Neuvostoliiton puolelle. Siellä valtiollinen poliisi antaa Ketolalle uuden henkilöllisyyden ja määrää hänet kolhoosiin, jossa vapaaehtoisesti Amerikasta Neuvostoliittoon tulleet rakentavat uutta, uljasta työläisten maata.

Tiina Lymin ohjaama ja Pekko Pesosen käsikirjoittama komedia Napapiirin sankarit 3 (2017) kertoo samoista lappilaisista henkilöistä kuin elokuvasarjan kaksi ensimmäistä osaa. Janne (Jussi Vatanen) on väsynyt kaksilapsisen perheen arkeen ja oman elämänsä pysähtyneisyyteen, ja etsii merkitystä elämänviisauksia jakelevasta kirjallisuudesta. Inarilla (Pamela Tola) on palava halu päästä taas työelämään. Löytääkseen itsensä Janne lähtee patikoimaan kohti Pallastunturia. Mukaan yhyttäytyvät kuitenkin myös hänen kaverinsa Kämäräinen (Santtu Karvonen) ja Räihänen (Timo Lavikainen), ja erämaan hiljaisuudessa meditointi jää pelkäksi haaveeksi. Inari puolestaan lähtee paikallisen työyhteisön mukana Vuokattiin suopotkupallokisoihin tavoitteenaan hankkia itselleen työpaikka. Yllätyksenä samaan joukkueeseen tunkeutuu mukaan Inarin vanha ihailija Pikku-Mikko (Kari Ketonen), ja kaaos on valmis.

Juuso Laation ja Jukka Vidgrenin ohjaama komedia Hevi reissu (2018) sijoittuu Pohjois-Suomen Taivalkoskelle. Turo Moilanen (Johannes Holopainen) on treenannut hevimusiikkia bändikaveriensa (Samuli Jaskio, Antti Heikkinen ja Max Ovaska) kanssa 12 vuotta ja erilaisena pitkätukkana joutuu jatkuvasti kuulemaan kettuilua paikallisilta nuorilta. Turon ihastusta Miiaa (Minka Kuustonen) tavoittelee myös lipevä iskelmälaulaja Jouni Tulkku (Ville Tiihonen), ja Turon työpaikalla hoitolaitoksessa psyykepotilas Oula (Chike Ohanwe) aiheuttaa arvaamattomia tilanteita. Bändin pyrkimys päästä soittamaan metallimusiikkifestivaalille Norjaan saa paikkakunnalla hurjan huhumyllyn liikkeelle. Matkaan on lähdettävä vaikka väkisin, ja vauhti sen kun kiihtyy.

Heikki Kujanpään ohjaama ja yhdessä Mikko Reitalan kanssa käsikirjoittama draamaelokuva Suomen hauskin mies (2018) sijoittuu Helsingin edustalle Ison-Mjölön saarelle, jossa on punavankileiri sisällissodan vuonna 1918. Kuolemaantuomittujen joukossa on työväenteatterilaisia, jotka saavat leirin komentajan kapteeni Kalmin (Jani Volanen) armosta mahdollisuuden pelastua, jos onnistuvat valmistamaan tarpeeksi hauskan näytelmän vierailulle saapuvan saksalaisjoukkojen komentajan viihdyttämiseksi. Teatteriryhmän vetäjä Toivo Parikka (Martti Suosalo) alkaa laatia näytelmäkappaletta ja harjoituttaa miehiä. Vankien ja heidän vartijoidensa muodostamassa yhteisössä kuolema ja elämänhalu ovat yhtaikaa läsnä, vakavat asiat kääntyvät mustan huumorin kautta naurettaviksi ja ihmisten välinen yhteistyö osoittaa voimansa.

Taru Mäkelän ohjaama ja Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittama komedia Varasto 2 (2018) seuraa samoja henkilöitä kuin vuonna 2011 valmistunut Varasto-elokuva. Antero Rousku (Kari-Pekka Toivonen) on päässyt remonttitarvikekaupan kellarivarastosta töihin myymälän puolelle, mutta miehen persoonallisuus ei taivu asiakaspalveluun. Ystävänsä Ranisen (Aku Hirviniemi) kanssa Rousku lähtee perustamaan remonttialan yritystä, vaikka miehet eivät alan töitä juurikaan hallitse. Myös mustan pörssin kauppa houkuttaa. Kotona Rouskun ja hänen avovaimonsa Karitan (Minttu Mustakallio) huolenaiheeksi nousee tyytymätön teinitytär Jessica (Emilia Karilampi), joka viihtyy paljon mummonsa Ritvan (Hannele Lauri) luona.

Elokuva on tarina elämää suuremmasta rakkaudesta, unelmien tavoittelusta ja taistelusta oman paikan löytämiseksi. Elokuva kertoo itsensä voittamisesta ja elämän pettymyksistä. Ennen kaikkea tämä on tarina selviytymisestä ja ujosta savolaispojasta, josta lopulta kasvaa koko kansan tuntema legenda, Kari Tapio.

Antti J. Jokisen ohjaama ja käsikirjoittama jengidraama Pahan kukat (2016) kertoo helsinkiläisistä lähiönuorista, huumeista, epätoivosta ja väkivallasta. Uusperheen vanhemmilla (Eero Aho ja Alma Pöysti) on vaikeuksia pitää perheensä koossa. Velipuolista 26-vuotias Juno (Jon Korhonen) on poliisin seurannassa sotkeuduttuaan rikoksiin, kun taas 14-vuotias punkkari Sipe (Viljami Nojonen) yrittää panostaa koulunkäyntiin. Lähiössä rikollisjengin aiheuttama uhka on koko ajan läsnä. Lopulta levottomuus purkautuu väkivaltaisiin yhteenottoihin nuorten ja poliisin välillä.

Markku Pölösen ohjaama ja yhdessä Antti Heikkisen kanssa käsikirjoittama Oma maa (2018) on 1940-luvun sodanjälkeiseen aikaan sijoittuva draama. Nuori nainen, osaava ja peloton Anni (Oona Airola), on johtanut perheensä omistamaa leipomoa hänen veljensä Aarnen ollessa rintamalla. Aarnen kaaduttua autoritäärinen isä (Antti Virmavirta) ei anna tyttären jatkaa tällaisessa asemassa, ja äiti (Marjaana Maijala) on täysin surun lannistama poikansa kuoleman jälkeen. Kun Aarnen joukkuetoveri Veikko (Konsta Laakso) saapuu tuomaan hänet pelastanutta, rintamalla palvellutta Annin hevosta, syttyy hänen ja Annin välille nopeasti rakkaus. He lähtevät Veikon saamalle asutustilalle Pohjois-Karjalaan, jossa yhteinen elämä pitää aloittaa maanraivauksesta. Keskinäinen onni ja hyvät ihmiset kannattelevat nuorta paria, joka joutuu kohtaamaan myös vastoinkäymisiä.

Dome Karukosken ohjaama ja Pekko Pesosen käsikirjoittama romanttinen nuoriso- ja musiikkielokuva "Tyttö sinä olet tähti" (2005) kertoo varakkaan perheen tyttären Nellin (Pamela Tola) ja lähiön kasvatin, hiphop-DJ Sunen (Samuli Vauramo) musiikillisen yhteistyön pohjalta nousevan rakkaustarinan.

Aleksi Mäkelän ohjaama ja Marko Leinon käsikirjoittama rikoselokuva Rööperi (2009) perustuu Harri Nykäsen ja Tom Sjöbergin haastatteluromaaniin. Elokuva kertoo Helsingin Punavuoressa 1960- ja 70-luvuilla vaikuttaneiden lestinheittäjien ja ammattirikollisten Tompan (Samuli Edelmann), Krisun (Peter Franzén) ja Karin (Kari Hietalahti) elämästä.

Lauri Törhösen ohjaama Vares – Sukkanauhakäärme (2011) on viides Reijo Mäen rikosromaaniin perustuva Vares-elokuva. Yksityisetsivä Jussi Vares (Antti Reini) saa toimeksiannon varakkaalta sijoittajalta Pauli Kontiolta (Carl-Kristian Rundman), joka haluaa löytää perusteet vaimonsa Annikan (Rebecca Viitala) espanjalaistaustaisen pianistirakastajan Jesus Maria Lobon (Ilkka Villi) maasta karkottamista varten. Tapausta tutkiessaan Vares huomaa pianistilla olevan kytköksiä huumekauppaan.

Lauri Törhösen ohjaama, Reijo Mäen rikosromaaniin perustuva Vares – Uhkapelimerkki (2012) on seitsemäs Vares-elokuva. Turkulainen yksityisetsivä Jussi Vares (Antti Reini) rakastuu salaperäiseen Sole Sulaveteen (Minna Haapkylä), joka kuitenkin katoaa ja löytyy kuolleena. Solen veli Timo (Risto Kaskilahti) palkkaa Vareksen tutkimaan murhaa. Samaan aikaan Vares ottaa selvittääkseen toisen tapauksen, joka johtaa hänet talousrikollisten jäljille – ja palkkamurhaajan tähtäimeen.

Arto Halosen ohjaama ja yhdessä Jouni K. Kemppaisen kanssa käsikirjoittama komediallinen draama Isänmaallinen mies (2013) sijoittuu 1980-luvun kilpahiihtoladuille. Latoja Toivo Kaarakainen (Martti Suosalo) jää työttömäksi, mutta pian vahvaverisestä miehestä tulee Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentajan Ilmon (Janne Reinikainen) ja huoltoryhmän kipeästi kaipaama salainen ase ja olympialaisiin valmistautuvan hiihtotähden Ainon (Pamela Tola) läheinen työtoveri.

Dome Karukosken elokuva uusnatsiporukan johtohahmosta, joka rakastuu kiihkeästi. Uudella avovaimolla on tummaihoinen poika. Voittaako rakkaus ennakkoluulot? N: Peter Franzén, Laura Birn, Jasper Pääkkönen. Suomi 2013.

Aleksi Mäkelän ohjaamassa ja Heikki Vihisen, Timo Kahilaisen ja Heikki Silvennoisen käsikirjoittamassa komediassa Kummeli V (2014) on neljä toisiinsa niveltyvää tarinaa. Remonttihommiin saapunut rumputaiteilija Monkki Mähönen (Silvennoinen) ajautuu törmäyskurssille sukuhuvilan emännän Stinan (Kaisa Mattila) kanssa. Toisessa tarinassa Jounin (Kahilainen) johtaman aikamiespoikien mopojengin kyläkaupalla kokema nöyryytys kostetaan action-elokuvien innoittamin keinoin. Kolmannessa jutussa toimittaja Erkki ”Likasanko” Sysimetsä (Heikki Hela) muistelee 1960-luvulla Kohupostiin kirjoittamaansa jymytarinaa urkukorjaajan Arvo Hakalan (Silvennoinen) naisseikkailuista. Neljännessä episodissa fantasia- ja scifiohjaajan Kurre von Riikosen (Ville Myllyrinne) elokuvan rahoitustilaisuus ja sen jälkeinen metsästysretki pienviljelijä Isaskar Toukan (Aake Kalliala) maille saavat katastrofaalisia piirteitä. Kummeli-koomikkoryhmän jäsenet esittävät elokuvassa yli kaksikymmentä roolia.

Dome Karukosken ohjaama ja yhdessä Tuomas Kyrön kanssa käsikirjoittama draamakomedia Mielensäpahoittaja (2014) perustuu Kyrön Mielensäpahoittaja-romaaneihin. Yrmeä ja nykyaikaan tyytymätön karvahattuinen kahdeksankymppinen Mielensäpahoittaja (Antti Litja) suhtautuu vähättelevästi kaikkea uutta kohtaan. Hänen ja miniän, nykyaikaisen ja koulutetun liikenaisen Liisan (Mari Perankoski), kohtaamisessa arvot ja tavat törmäävät pahasti heti kättelyssä. Kun Liisan puoliso Hessu (Iikka Forss) ei osaa asettua vaimonsa tueksi, myös heidän suhteensa ajautuu katastrofin partaalle.

Lauri Törhösen ohjaama Vares – Huhtikuun tytöt (2011) on neljäs Reijo Mäen rikosromaaniin perustuva Vares-elokuva. Turkulainen yksityisetsivä Jussi Vares (Antti Reini) saa juttupulaa potevalta toimittajaystävältään toimeksiannon tutkia viidentoista vuoden takaista kolmen nuoren naisen katoamista. Harmittomalta tuntuva tehtävä mutkistuu, kun palkkamurhaaja Tristan da Cunha (Taisto Oksanen) palaa Afrikasta Turkuun kostoretkelle.

Anders Engströmin ohjaama Vares – Pahan suudelma (2011) on kolmas Reijo Mäen rikosromaaniin perustuva Vares-elokuva. Turkulainen yksityisetsivä Jussi Vares (Antti Reini) tutkii opiskelijatytön murhaa. Tapaukseen liittyviä ruumiita alkaa ilmestyä lisää, ja Vares epäilee murhaajan löytyvän lähipiiristä.

Juha Berg (Joonas Saartamo) on 31-vuotias rapajuoppo Helsingin Kalliosta. Juhalla ei ole pienintäkään aikomusta muuttaa elintapojaan – päinvastoin. Hän todella nauttii sekalaisista seksisuhteista, adrenaliinia nostattavasta väkivallasta ja tietenkin alkoholista, johon rahat revitään vaikka pulloja keräämällä. Viinanhuuruinen hauskuus saa kuitenkin kovan kilpailijan, kun kiihkeämielinen Juha rakastuu AA-kerhon ryhmänvetäjään. Suhde Tiinan (Krista Kosonen) kanssa etenee nopeasti seurusteluksi ja Juhan on pakko tehdä ratkaisevia valintoja. Tästä alkaa tasapainottelu toimivan parisuhteen ja vanhan elämäntyylin välillä. Juhan paras ystävä Kristian (Santtu Karvonen) kaataa urakalla kapuloita rakastavaisten rattaisiin, eikä Juhan horjuvaa raittiuspäätöstä helpota myöskään saksalaisen erotiikan asiantuntija Mikael (Johannes Holopainen). Mutta miten pitkälle voidaan mennä, ennen kuin ratkaisuja on vain yksi?

Mika Kaurismäen ohjaama road-movie Tie pohjoiseen (2012) vie isän (Vesa-Matti Loiri) ja pojan (Samuli Edelmann) pitkälle matkalle vuosikymmenten erossaolon jälkeen. Leo on vanha rikollinen, mutta poika Timo niittää mainetta pianistina. Molempia vaivaa diabetes, Timolla on lisäksi aviohuolia. Leo haluaa paitsi yhdistää Timon perheen, myös viedä poikansa tämän oikean äidin luo.

Inari ja Marjukka lähtevät viettämään tyttöjen iltaa, kun Janne ja Räihänen jäävät lastenvahdeiksi. Miehet päättävät lähteä Lumi mukanaan häihin Ylläkselle samalla kun naiset juhlivat Inarin entisen miehen, Pikku-Mikon loistohotellissa.[4] Jannen yritykset saada Lumi takaisin hoiviinsa epäonnistuvat tuon tuosta, mistä muodostuu teoksen kantava juoni. Pikku-Mikko puolestaan yrittää järjestää romanttisen hetken entisen heilansa kanssa, mutta siitä seuraa lähinnä sarja farssimaisia tilanteita. Visuaalisesti koomisena elementtinä on erektiolääkkeen aiheuttama pitkäkestoerektio. Elokuvassa on mukana myös ensimmäisestä osasta tuttu keltainen Ford Sierra, rekisterikilpenään TIS-51 ja sen lisäksi näyttävästi maalattu LER-551, jonka kaiuttimet aiheuttavat yllätyksen autoa kummastelevalle porolle.[5]

Aleksi Mäkelän ohjaama rikoselokuva Vares – ykstyisetsivä (2004) perustuu Reijon Mäen romaaniin. Turkulainen yksityisetsivä Jussi Vares sekaantuu naisen, Eevan (Laura Malmivaara), vuoksi alamaailman taisteluun itämafian rahoista. Elokuva kertoo petoksesta ja väkivallasta kesänä, jolloin satoi loputtomasti.

Jukka-Pekka Siilin ohjaama Ganes (2007) on tarina suomalaisen rock-ikonin Remu Aaltosen (Eero Milonoff) noususta vaatimattomista oloista ja pikkurikollisuudesta tähteyteen Hurriganes-yhtyeensä kanssa 1970-luvulla.

Elokuva sijoittuu vuosisatojen takaiseen Lappiin, jossa Nikolas-poika jää orvoksi vanhempien ja pikkusisko Aadan hukuttua järveen joulun alla. Tämän jälkeen hän joutuu asumaan vuorotellen kylän eri perheissä aina vuoden kerrallaan, joulusta seuraavaan jouluun. Ensimmäisen vuoden aikana hän ystävystyy Eemelin kanssa, josta tulee hänen paras ystävänsä. Nikolas alkaa tehdä kiitokseksi puuleluja perheitten lapsille joululahjoina. Nälkävuosien koittaessa hän joutuu Iisakki-nimisen erakko puusepän oppipojaksi, ja he alkavat yhdessä vaalia joululahjaperinnettä

Aleksi Mäkelän ohjaama toinen Vares-toimintaelokuva V2 - Jäätynyt enkeli (2007) perustuu kirjailija Reijo Mäen rikosromaaniin. Turkulainen yksityisetsivä Jussi Vares (Juha Veijonen) saa keikan helteisestä Porista vanhalta koulutoveriltaan Jakke Tienviereltä (Hannu-Pekka Björkman), jota epäillään ilotyttö Mirjamin (Johanna Kokko) murhasta. Vares on menettää henkensä selvittäessään asiaan kytkeytyneiden paikkakunnan mahtimiesten rikosvyyhden.

Kaksikymmentäviisivuotinen sota, pitkä viha, on päättynyt Ruotsin ja Venäjän välillä. Täyssinän rauhansopimuksessa sovittua rajaa maastoon merkitsemään määrätään sekä ruotsalaisista että venäläisistä koostuvia ryhmiä, joista yhteen osallistuvat suomalaiset veljekset Erik ja Knut Spore. Erik on pitkän sodan kovettama, Knut Tukholmassa opiskellut kartanpiirtäjä. Matkalla veljekset surmaavat talonpojan ja jättävät tämän tyttären kellariin kuolemaan, mutta pohjoisen soilla tytön aave palaa vainoamaan heitä. Pian he saapuvat nimettömään kylään suon keskellä. Kylän laidalla sijaitsee ikivanha sauna, jossa kylää aiemmin asuttaneiden munkkiveljien uskomuksen mukaan synnit on mahdollista pestä pois.

Olli Saarelan ohjaama Harjunpää ja pahan pappi (2010) perustuu Matti Yrjänä Joensuun samannimiseen romaaniin. Synkkäsävyisessä rikoselokuvassa ylikonstaapeli Timo Harjunpää (Peter Franzén) hautoo kostoa tyttärensä surmaajalle ja etääntyy vaimostaan Elisasta (Irina Björklund), joka hakee turvaa uskonnosta. Samaan aikaan fanaattinen nuori uskovainen Johannes Heino (Sampo Sarkola) toteuttaa omaa pelastusmissiotaan verisin keinoin.

Dome Karukosken ohjaama ja Pekko Pesosen käsikirjoittama hirtehinen toimintakomedia Napapiirin sankarit (2010) sijoittuu Lappiin. Työttömän Jannen (Jussi Vatanen) täytyy hankkia vuorokauden aikana digiboksi tai tämän nahjusteluun työlääntynyt avovaimo Inari (Pamela Tola) jättää hänet. Janne saa avukseen ystävänsä Kapun (Jasper Pääkkönen) ja Räihäsen (Timo Lavikainen), mutta hankketta mutkistaa ”pari muuttujaa”, kuten mm. Inaria havitteleva ex-poikaystävä Pikku-Mikko (Kari Ketonen).

Taru Mäkelän ohjaama komedia Varasto (2011) perustuu Arto Salmisen samannimiseen romaaniin. Rousku (Kari-Pekka Toivonen) ja Raninen (Aku Hirviniemi), myymäläpäällikön (Juha Muje) riesat, pyörittävät ronskilla otteella maalikaupan varastoa. Rousku joutuu opettelemaan vastuunkantoa, kun hänen satunnainen heilansa ja työtoverinsa Karita (Minttu Mustakallio) tulee raskaaksi. Samaan aikaan maalikaupan omistaja Kataja (Esko Salminen) kiinnostuu hävikistä, jonka takana on Rouskun päivänvaloa kestämätön liiketoiminta rakennusurakoitsija Jylhäkorven (Vesa Vierikko) kanssa.

Jaakko Pakkasvirran ohjaama ja yhdessä Arto Paasilinnan kanssa käsikirjoittama komediallinen draamaelokuva Ulvova mylläri (1982) perustuu Paasilinnan samannimiseen romaaniin. 1950-luvun alkupuolella Pohjois-Suomeen muuttanut mylläri Gunnar Huttunen (Vesa-Matti Loiri) rakastuu maatalouskerhoneuvoja Sanelma Käyrämöön (Eija Ahvo). Tunteidensa palosta ulvovan ja omalaatuisen myllärin tempaukset suututtavat niin kunnan isännät ja lääkärin (Yrjö Järvinen) kuin virkavallan nimismiestä (Harri Tirkkonen) ja maaherraa (Martti Tschokkinen) myöten niin, että hänet toimitetaan mielisairaalaan. Gunnar ei kuitenkaan taivu määräysvallan alle, vaan karkaa metsiin.

Toivo Särkän ohjaama ja nimimerkki Tuttu Pariston (Seere Salminen ja Elsa Soini) käsikirjoittama perhe-elokuva Suomisen perhe (1941) perustuu samannimiseen radiokuunnelmasarjaan. Välirauhan ajan Helsinkiin sijoittuvassa tarinassa keskiluokkaisen valtion virkamiehen, varatuomari Väinö Suomisen (Yrjö Tuominen) osakeseikkailut järkyttävät koko perheen harmonista koti-idylliä, kun hän ja lapset, abiturientti Elina (Sirkka Sipilä), koululaiset Olli (Lasse Pöysti) ja Pipsa (Maire Suvanto), alkavat törsätä helposti ansaittuja rahoja. Säästäväinen Aino-äiti (Elsa Turakainen) yrittää mummun (Eine Laine) kanssa hillitä perheensä edesottamuksia.

Orvo Saarikiven ohjaama perhe-elokuva Suomisen Ollin tempaus (1942) perustuu Tuttu Pariston (Seere Salminen ja Elsa Soini) käsikirjoitukseen, jonka tapahtumat ajoittuvat välirauhan ja säännöstelyn aikaan toukokuuhun 1941. Suomisen perheen koulupoika Olli (Lasse Pöysti) aiheuttaa vahingossa kaksi onnettomuutta, joita ei uskalla Väinö-isälleen (Yrjö Tuominen) tunnustaa. Hän karkaa kotoaan Helsingistä ja yrittää päästä ystävänsä Jaska Suomisen (Kalevi Hartti) kanssa Savijärven raivausleirille. Riemuisasti alkanut matka muuttuu painajaiseksi, kun vaikeuksiin ajautuneet pojat joutuvat pakenemaan lain kouraa ja Ollin touhukasta pikkusiskoa Pipsaa (Maire Suvanto).

Orvo Saarikiven ohjaama ja Tuttu Pariston (Seere Salminen ja Elsa Soini) käsikirjoittama perhe-elokuva Suomisen taiteilijat (1943) sijoittuu jatkosodan ajan Helsinkiin ja maaseutupitäjään. Pipsa Suominen (Maire Suvanto) saa teatterikärpäsen pureman. Koulutytölle tulee näyttelemisestä pakkomielle, josta saa kärsiä koko perhe. Pipsan veli Olli (Lasse Pöysti) järjestää sisarelleen esiintymisiä ja rahankeräyksen köyhän sotalesken hyväksi.

Orvo Saarikiven ohjaama perhe-elokuva Suomisen Olli rakastuu (1944) perustuu Tuttu Pariston (Seere Salminen ja Elsa Soini) käsikirjoitukseen. Jatkosodan ajan Helsinkiin sijoittuvassa tarinassa 16-vuotias Olli Suominen (Lasse Pöysti) rakastuu ihanaan laulunopettajaansa Tuulia Tähtiseen (Ansa Ikonen), mikä saa hänet laiminlyömään tyttöystäväänsä Ritvaa (Regina Heinonen).

Valentin Vaalan ohjaama historiallinen jännityselokuva Linnaisten vihreä kamari (1945) pohjautuu Zacharias Topeliuksen romaaniin. 1830-luvulle sijoittuvassa tarinassa Linnaisten kartanon valtias, eversti Karl Littow (Paavo Jännes) ja hänen tyttärensä Anna (Regina Linnanheimo) ja Ringa (Kaija Rahola) ovat ylpeitä aatelissukunsa tahrattomasta historiasta. Kartanoon saapuu talvella vierailulle Annaa havitteleva ulkomaalainen kreivi Spiegelberg (Ture Junttu) ja rakennuksen korjauksia suunnitteleva arkkitehti, suvun vähäisempään haaraan kuuluva Kaarle Lithau (Rauli Tuomi). Pian Linnaisten kartanon ja Littow’n suvun vuosisataiset salaisuudet uhkaavat paljastua niin kartanon vieraille kuin isäntäväelle.

Orvo Saarikiven ohjaama draama Suomisen Olli yllättää (1945) perustuu Tuttu Pariston (Seere Salminen ja Elsa Soini) käsikirjoitukseen. Helsinkiläinen Olli Suominen (Lasse Pöysti) ja hänen ikätoverinsa vapautuvat sodan päätyttyä asepalveluksesta. Nuorilla on sopeutumisvaikeuksia, jotka aiheuttavat ongelmia kotona ja koulussa. Olli joutuu ystävänsä Ekan (Kalevi Hartti) kanssa rahavaikeuksiin ravintolajuhlinnan ja juopottelun takia. He sekaantuvat hämäriin liiketoimiin eivätkä jaksa paneutua ylioppilaskirjoituksiin.

Edvin Laineen ohjaama, Väinö Linnan romaanin pohjautuva sotaelokuva Tuntematon sotilas (1955) seuraa kuvitteellisen konekiväärikomppanian vaiheita jatkosodan vuosina 1941–1944. Sotaa tarkastellaan yksilöiden näkökulmasta, mutta elokuvan päähahmona toimii muuttuva joukko suomalaisia rivisotilaita.

Toivo Särkän ohjaama draamakomedia Taas tapaamme Suomisen perheen (1959) on kuudes ja viimeinen elokuvasarjan osa. Suomisen Olli (Lasse Pöysti) on saanut nimismiehet viransijaisuuden maalta ja koko perhe on lähtenyt kesän viettoon Kesärantaan. Rauhallinen maalaiselämä keskeytyy, kun pienviljelijä Pullin (Aarne Laine) heinälato tuhoutuu tulipalossa ja naapurin muuttaneen Lokan perheen Anita (Marjatta Kallio) ja Aarne (Matti Oravisto) tekevät tuttavuutta Suomisten kanssa.

Mika Waltarin samannimiseen romaaniin perustuva Komisario Palmun erehdys (1960) aloittaa Matti Kassilan ohjaaman neljän Komisario Palmu -elokuvan sarjan. Seurapiirikeikari Bruno Rygseck (Jussi Jurkka) löydetään kuolleena kotinsa uima-altaasta juhlien jälkeisenä aamuna. Onnettomuuden syyksi arvellaan liukastumista lattialle pudonneeseen saippuaan. Komisario Palmu (Joel Rinne) ei usko onnettomuuteen, vaan ryhtyy selvittämään murhaa yhdessä etsiviensä (Matti Ranin ja Leo Jokela) kanssa.

Valmentaja on Tuukka Temosen ohjaama suomalainen draamaelokuva vuodelta 2018. Liikemies-mediapersoona Jari Sarasvuosta kertovan elämäkertaelokuvan on käsikirjoittanut Heini Heikkilä, ja Sarasvuota näyttelee Mikko Nousiainen.

Matti Grönbergin ohjaama Kummeli Stories (1995) on useammasta jaksosta koostuva komedia, jonka lukuisia rooleja näyttelevät Kummelit-televisiosarjasta tunnetuksi tulleet esiintyjät Heikki Silvennoinen, Timo Kahilainen ja Heikki Hela. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat muun muassa sotatantereelle, urheilumaailmaan, kalastusvesille, koululuokkiin ja kauhujen hotelliin.

Draamaelokuva varhaisteineistä, jotka sotkeutuvat syvälle huumeiden maailmaan. Kestävätkö nuoret särölle lyötyä maailmaa rikkoutumatta itse? Palkittu elokuva kertoo 1990-luvun nuorisosta näiden omasta näkökulmasta. R: Arttu Kapulainen, Joonas Bragge, Pihla Penttinen. K&O: Jarmo Lampela. (1997)

Ritva joutuu salaamaan ja hylkäämään aviottoman lapsensa 50-luvun Etelä-Pohjanmaalla. Rooleissa: Saana Hyvärinen, Esko Nikkari, Maria Järvenhelmi. Ohjaus: Heikki Kujanpää. Dada-Filmi Oy & YLE Draama. (1999).

Vauhdikas elokuva Kalle Päätalo -nimisen bändin noususta kuuluisuuteen Joensuussa suomirockin syntymävuonna 1980. N: Unto Helo, Mikko Hakola, Konsta Hiekkanen eli Jimi Constantine. O: Perttu Leppä.

Pekka Milonoffin ohjaama ja käsikirjoittama esikoiselokuva Rikos & Rakkaus (1999) pohjautuu Jari Tervon romaaniin. Rovaniemelle sijoittuvassa komediassa seurakunnan taloudenhoitaja Kristiina Pahka (Tiina Lymi) rakastuu Marsipaani Räikköseen (Kai Lehtinen), vaikka tietää miehen olevan pikkurikollinen. Kovaotteisen komisario Rautapään (Pekka Valkeejärvi) johdolla kaupungin poliisivoimat joutuvat selvittämään monen sorttisia rikoksia, joista Marsipaanin lähipiirikin äitiä (Saara Pakkasvirta) myöten tietää yhtä sun toista.

Matti Ijäksen ohjaama ja käsikirjoittama elokuva Sokkotanssi (1999) on 1950- ja 1960-luvun taitteeseen sijoittuva tragikomedia. 9-vuotiaat kaverukset Jontti (Walter Gröhn) ja Länki (Mikko Vanhala) yrittävät pärjätä aikuisten maailmassa, jossa kaikki ei ole aina siltä miltä näyttää. Jontin isä Ripa (Martti Suosalo) loittonee perheestään ja Länki ei ole isäänsä nähnytkään. Esikuviksi pojille ei ole opettajastakaan (Sulevi Peltola) eikä merimies Himasesta (Vesa-Matti Loiri).

Matti Ijäksen ohjaama ja Heikki Reivilän kanssa käsikirjoittama Haaveiden kehä (2002) kertoo PK:sta, yksinhuoltajaisästä (Sulevi Peltola), joka on elänyt elämänsä työväen aatteelle, nyrkkeilylle ja pojilleen, ammattilaiskehissä käyneelle Jampalle (Petteri Summanen) ja tämän pikkuveljelle Kustille (Mikko Alanko). Tragikoomisen tarinan aineksia ovat kunnianhimo ja häpeä, tukahdutetut tunteet ja rakkaus.

Arto Koskisen ohjaama ja käsikirjoittama draamakomedia Kahlekuningas (2002) kertoo 12-vuotiaiden poikien, suomalaisen Eskon (Miikka Enbuske) ja ruotsalaisen Patrickin (Emil Lundberg), maailmasta, jossa tosi ja mielikuvitus lyövät kättä. Se on kuvaus ystävyydestä ja valheen seurauksista sekä elämästä ja kulttuurieroista Tornion ja Haaparannan rajakaupungeissa 1970-luvulla.

Perttu Lepän ohjaamassa ja käsikirjoittamassa komediassa Helmiä ja sikoja (2003) joensuulaiset Hirvoset, isä (Pekka Valkeejärvi) ja hänen neljä poikaansa (Mikko Leppilampi, Unto Helo, Timo Lavikainen, Jimi Pääkallo), harrastavat rikollisia pikkubisneksiä, kunnes isä joutuu vankilaan. Parinkympin molemmin puolen olevat veljekset pyrkivät korjaamaan rahatilannettaan valmentamalla entisen lapsitähden Lauran (Laura Birn) avulla ujon sisarpuolensa Saaran (Amanda Pilke) Supertenava-kilpailun voittajaksi.

Matti Kassilan ohjaamassa ja yhdessä Lauri Jauhiaisen kanssa käsikirjoittamassa musiikkikomediassa Meiltähän tämä käy (1973) tukkijätkä Severi Suhonen (Esa Pakarinen) siirretään metsätöistä sisätöihin yhtiön paperitehtaalle. Kaupunkielämään sopeutumaton Severi riitautuu itsevaltaisen johtaja Wille Wållbergin (Kauko Helovirta) kanssa ja tapaa vuosikymmenten takaisen tyttöystävänsä Anna Tuhkasen (Kirsti Ortola), jonka tytär Leena Tuhkanen (Marjo Wallenius) seurustelee johtajan pojan, Wille Wållberg Juniorin (Hannu Lauri) kanssa.

Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama rikoselokuva Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962) on kolmas Palmu-elokuvien sarjassa ja perustuu Mika Waltarin samannimiseen romaanikäsikirjoitukseen. Tuomari Toivo Virta (Matti Ranin) on edennyt urallaan rikospoliisin ensimmäisen ryhmän päälliköksi ja komisario Palmun (Joel Rinne) esimieheksi. Helsingin Tähtitorninmäeltä löytyy murhatun miehen ruumis. Tuomari Virta, komisario Palmu ja etsivä Kokki (Leo Jokela) alkavat tutkia tapausta. Virran suureksi harmiksi rikospaikalle on ehtinyt myös toimittaja Nopsanen (Pentti Siimes), jonka sensaatiojuttu Iltalehdessä aiheuttaa poliiseille lisätyötä.

Mikko Niskasen ohjaama seikkailuelokuva Hopeaa rajan takaa (1963) perustuu Esa Anttalan omaelämäkerralliseen romaaniin. Kesällä 1941 karjalaisnuorukaiset Wist (Jaakko Pakkasvirta) ja Anttala (Veikko Kerttula) päättävät hakea välirauhan rajalinjan takaa Wistin kotitalon alle piilotetut perhehopeat. Pieleen menneen ensiyrityksen jälkeen avuksi otetaan rämäpäinen Paukku (Pertti Pasanen).

Matti Kassilan ohjaama ja yhdessä Georg Korkmanin kanssa käsikirjoittama Vodkaa, komisario Palmu (1969) on neljäs ja viimeinen osa Komisario Palmu –elokuvien sarjassa. Komediallisessa rikoselokuvassa vasemmistolainen televisiotoimittaja Reino Torpo (Turo Unho) murhataan hänen paljastettuaan Suomen ja Neuvostoliiton väliset salaiset sopimusneuvottelut. Yleisradio ei usko Torpon työtoveria (Seppo Kolehmainen) murhaajaksi ja palkkaa jo eläkkeelle jääneen komisario Palmun (Joel Rinne) selvittämään asiaa. Hän saa avukseen entisen kollegansa, ravintoloitsijana toimivan Väinö Kokin (Leo Jokela), mutta joutuu vastakkain entisen esimiehensä, hallitussihteeriksi edenneen Toivo Virran (Matti Ranin) kanssa. Palmun epäilykset kohdistuvat iskelmälaulaja Tamaraan (Inga Sulin), viihdetaitelija Stenka Sonkavaaraan (Viktor Klimenko) ja lehtimies Kosti Kulaan (Matti Oravisto). Neuvostoliittolaisagentin (Lilga Kovanko) avulla oikeat syylliset saadaan lopulta kiinni.

Matti Kassilan ohjaama ja yhdessä Osmo Lampisen kanssa käsikirjoittama komedia Aatamin puvussa… ja vähän Eevankin (1971) on neljäs Agapetuksen romaanista tehty filmatisointi. Heikki Himanen (Heikki Kinnunen) ja Jussi Kirves (Juha Hyppönen) auttavat veneellään järven yli asemapäällikkö Viirimäen (Veijo Pasanen). Kommellusten kautta kaverukset menettävät vaatteensa ja heitä epäillään vuorollaan vankikarkuri Granbergiksi (Risto Mäkelä).

Metsänhoitaja Sepe (Heikki Kinnunen) ja konttoripäällikkö Valtteri (Leo Lastumäki) toteuttavat talven aikana suunnittelemansa Operaatio Lampaansyöjät suunnaten kesälomallaan Pohjois-Suomeen ”metsästämään” laidunlampaita. He muun muassa paistavat Torni–lehden reseptin mukaisen ulkomongolialaisen rosvopaistin ja telttailunsa lomassa, usein alkoholin avustuksella, mietiskelevät maailman asioita.

Matti Kassilan ohjaama Kaasua, komisario Palmu! (1961) jatkaa Mika Waltarin romaaneihin perustuvaa komediallisten rikoselokuvien sarjaa. Komisario Palmu (Joel Rinne) ja apulainen Toivo Virta (Matti Ranin) tutkivat rouva Skrofin (Henny Waljus) kuolemaa apunaan etsivä Kokki (Leo Jokela). Perintöä odottelevat kasvattitytär Kirsti Skrof (Elina Salo) sekä veljenpoika Kaarlo Lankela (Saulo Haarla). Onnettomuudeksi ajateltu kuolema paljastuu nopeasti murhaksi ja rikostutkimusta omilla teoillaan sekoittavat Paratiisiseurakunnan johtaja, saarnaaja Mustapää (Risto Mäkelä) sekä Lankelan paras ystävä Kurt Kuurna (Pentti Siimes).

Juhani Ahon kertomuksen pohjalta tehty tv-elokuva, jossa maalaispariskunta lähtee ihmettelemään kehityksen uusinta saavutusta: rautatietä ja junaa. Pääosissa Leo Jokela ja Anja Pohjola. Ohjaus Kari Franck. (1973)

Arto Paasilinnan romaaniin perustuva satiirinen kertomus siltainsinööri Jaatisesta ja hänen toimistaan Kuusmäen kunnassa. Jaatinen tulee toimeen työmiesten kanssa, mutta kunnan päättäjien kanssa hän joutuu napit vastakkain. Myös siltainsinöörin yksityiselämä herättää pahennusta. (1979)

Nuorisoelokuvien modernissa klassikossa tarkkailuluokan sopeutumattomat oppilaat kapinoivat koulua ja yhteiskuntaa vastaan. Ohjaus Tapio Suominen. Rooleissa Kati Outinen ja Esa Niemelä (1980)

Matti Ijäksen mielikuvituksellinen tarina nauruntekijöistä ja heidän elämästään. Pääosissa rivi maineikkaimpia koomikoitamme, kuten Aake Kalliala, Heikki Kinnunen, Leo Lastumäki, Helge Herala ja Olavi Ahonen. (1983)

Komedia ystävyydestä, tekopyhyydestä ja hautajaisista. Pitkään hajalla olleen orkesterin jäsen kuolee, ja vainajan viimeinen tahto on, että entiset kaverit soittaisivat hänen haudallaan. (1984)

Entinen voimamies joutuu vanhainkotiin. Hän haluaa kipeästi säilyttää fyysisen voimansa, elämänsä kulmakiven, joka on erottanut hänet toisista. Tie on kivetty onnistumisilla ja pettymyksillä, mutta oleellista on luottamus itseensä ja usko siihen, että tulevaisuus tuo vielä jotain mukanaan. Rakastuminen vanhaan naiseen antaa uskoa elämään ja tuo myös lyhyen, kipeän ihmisläheisyyden hetken.

Ministeri ja hänen nuoruuden rakastettunsa kohtaavat yllättäen ja sopivat tapaamisesta, joka johtaa yhteiseen hotelliyöhön. Vaatteiden lisäksi riisutaan rooleja. Ohjaaja: Lauri Törhönen. T: Jörn Donner Productions Oy. (1986)

Antti Tuurin samannimiseen romaaniin perustuvassa komediaelokuvassa mattokutomonsa tuhopoltossa hävittäneet veijarit lähtevät mittavia verovelkojaan pakoon käteislasti kainalossaan Floridan lämpöön, jossa onkin hyvin aikaa tutustua paikalliseen amerikansuomalaiseen elämäntapaan. Elokuva on myös kuvattu paikan päällä Pohjois-Amerikassa.

Matti Ijäksen ohjaama ja Arto Mellerin kanssa käsikirjoittama Räpsy & Dolly eli Pariisi odottaa (1990) on pikkurikollisen ja entisen kabareetanssijattaren tragikoominen rakkaustarina. Etsivä Karisto (Kari Väänänen) vapauttaa vankilasta Auno "Räpsy" Pirilän (Matti Pellonpää), jonka täytyy puolestaan vasikoida lapsuudenystävänsä Börjen (Pertti Sveholm) rikollisista puuhista. Alkoholisoitunut Dolly (Raija Paalanen) ottaa Räpsyn luokseen asumaan Helsingin Kallioon ja toivoo muuttavansa tämän kanssa keväällä Pariisiin.

Tositapahtumiin perustuva elokuva kertoo nuoresta maatilan emännästä (Merja Larivaara), joka masennuksen ja mielisairauden murtamana päätyy hukuttamaan kaksi lastaan kaivoon. Elokuvassa perhe asuu suuressa komeassa kartanossa kivinavettoineen, ja perheenäiti Anna-Maijan velvollisuudentuntoa kuvataan sillä, että hän haluaa pestä lehmät joka päivä.

Draamakomedia runoilijasta, jonka avioliitto on ohi, pankkitili tyhjä ja runosuoni ehtynyt. Ikääntyvä runoilija lähtee runomatineakiertueelle nuoren kollegansa kanssa, mutta haikailee kuitenkin vaimonsa perään. R: Paavo Pentikäinen, Mikko Reitala, Kristiina Elstelä, Liisa Mustonen. O: Matti Ijäs. (1992)

Markku Pölösen ohjaama ja käsikirjoittama Onnen maa (1993) on 1960-luvun alun Pohjois-Karjalaan sijoittuva maaseutu- ja musiikkielokuva. Kaupunkiin muuttanut Tenho Hirvola (Pertti Koivula) palaa kesäksi kotitilalleen, jossa pitäisi tehdä maatöitä uutteran veljensä Aarnen (Taisto Reimaluoto) tahtiin. Huhkimisen sijaan Tenhoa kiinnostavat Reijo Taipaleen tangot, lavatanssit ja varsinkin kuvankaunis osuusmeijerin tarkkailukarjakko Virva (Katariina Kaitue).

Fiktiivinen dokumentti maailman parhaasta kansasta ja maailman parhaasta presidentistä sekä Virtasen suvun elämästä kolmessa sukupolvessa. Päärooleissa: Tiina Pirhonen ja Kari Sorvali. Ohjaus Pekka Mandart. (1993)

Pielisen rannan kylään saapuu keväällä kummallinen mies, Simpauttaja. Mukanaan hän tuo kaupunkilaisen levottomuuden ja oudot tapahtumat. Luonnollinen elämänrytmi häiriintyy, Simpauttaja tuhoaa ja rakentaa ihmissuhteita, ja kun hän syksyllä lähtee, ei mikään ole ennallaan. Kyläläiset kuitenkin ovat oppineet itsestään jotakin uutta.

Komedia optimisteista, joilla olisi hyvä syy olla pessimistejä. Työttömät kaverukset Rane ja Kokki perustavat siivousfirman. Laitteet hommataan Ruotsista ja 5000 markan alkupääoma pankista. Kotimainen draamakomedia lama-ajan Suomesta ja kohtalokkaista naisista. Luvassa kiihkeitä ihmissuhteita ja vaikeita työasentoja.

1200 kilometrin matka joulukuussa 2017 Kilpisjärveltä Helsinkiin, halki 100-vuotiaan Suomen. Päämääränä Linnan juhlat. Kuskina maiseman karaisema Lapin mies Jallu ja matkustajana hallituksen palkkaamaa filosofi Bruno.

Road movie ystävyydestä, elämänhalusta ja kuoleman kohtaamisesta. Peteä ja Jusaa yhdistää sairaus, syöpä. Erona heillä on se, että Petellä on koti, vanhemmat, tyttöystävä ja toivo parantumisesta, Jusalla ei. Jusa lähtee unelmansa perään ja Pete heittäytyy mukaan matkalle kohti aikuistumista.

Tyräahon kesäinen idylli järkkyy, kun aikamiespoika Pekko pääsee mukaan kylässä tehtäville arkeologisille kaivauksille. Varsinaisen aarteen Pekko löytääkin arkeologi Pipsasta. Kaikkien aikojen ensimmäinen Pekko-elokuva!

Vinksahtaneen huumorin täyttämä Rare Exports on jännitysfantasia ja uusi tulkinta joulun myyteistä. Tänä jouluna jokainen uskoo joulupukkiin.

Lyhytelokuva isästä ja pojasta, perisuomalaisesta uhmasta ja jääräpäisyydestä tämän päivän maalaismaisemassa. Tässä suhteessa ei valiteta, ei anneta periksi eikä ainakaan myönnetä.

Hannu Seikkulan ohjaamassa komediassa Rampe & Naukkis - kaikkien aikojen superpari (1990) kaksi harrastajamuusikkoa yrittää nousta tuntemattomuudesta kohti suuria esiintymislavoja. Rampen (Pirkka-Pekka Petelius) ja Naukkiksen (Aake Kalliala) matkaa maineeseen hidastaa pari konnaa, joiden turkisryöstön muusikot saavat sattumalta selville.

Elokuva kertoo rikollispomo Nigolai Savtsenkosta (Ville-Veikko Salminen) joka yhdessä sisarensa Mandin (Hannele Lauri) ja kahden apurinsa Hikan (Vesa-Matti Loiri) ja Peten (Aake Kalliala) kanssa tekee rikoksia tilaustyönä. Huolimatta siitä, että Savtsenko kumppaneineen tekee yleensä rötöksensä ihmisten keskellä ja kirkkaassa päivänvalossa, heitä jäljittävillä komisario Koistisella (Pentti Siimes) ja etsivä Raitakarilla (Ritva Valkama) tuntuu olevan suuria vaikeuksia saada kopla kiinni.

Ville Salmisen ohjaama ja Reino Helismaan käsikirjoittama komedia Pekka Puupää (1953) perustuu Ola Fogelbergin sarjakuvaan. Kolmetoistaosaiseksi yltäneen Pekka- ja Pätkä -sarjan ensimmäisessä elokuvassa Pekan (Esa Pakarinen) vaimo Justiina (Siiri Angerkoski) matkustaa sukulaisten luo. Hänen poissa ollessaan Pekka perustaa ystävänsä Pätkän (Masa Niemi) kanssa lastentarhan, ja pian Puupäiden asuntoon ilmestyy vauva. Kaksikko ei tiedä, että kyseessä on miljonäärin (Arvo Lehesmaa) kidnapattu lapsi, josta on luvattu löytöpalkkio. Romantiikkaa elokuvaan tuovat taksikuski Erkki (Tapio Rautavaara) ja naapurin Ritva (Tuija Halonen).

Armand Lohikosken ohjaamassa ja Reino Helismaan käsikirjoittamassa musiikkipitoisessa komediassa Pekka Puupää kesälaitumilla (1953) Justiina (Siiri Angerkoski) päättää, että hän ja Pekka (Esa Pakarinen) viettävät kesän maalla ilman Pätkää (Masa Niemi). Pekka saa tehtäväkseen kesäpaikan vuokrauksen, mutta kiinteistövälittäjä Aadolf Muikku (Sasu Haapanen) huijaa hänet ostamaan huvilan. Koska Puupäiden rahat eivät kauppaan riitä, Pekka pyytää Pätkän osakkaaksi. Maalle lähtevän kolmikon seuraan liittyy työtön muusikko Kalevi Vaski (Olavi Virta).

Armand Lohikosken ohjaamassa ja yhdessä Reino Helismaan kanssa käsikirjoittamassa kolmannessa Puupää-komediassa Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä (1954) Pekka (Esa Pakarinen) ja Pätkä (Masa Niemi) lähtevät Lappiin metsästämään lumimiestä (Vihtori Välimäki) lehdessä ilmoitetun rahapalkkion toivossa ja ottavat Justiinan (Siiri Angerkoski) mukaan syötiksi. Pekan ja Pätkän etsiessä lumimiestä ratkovat nuoret hotellivieraat Timo Vaski (Olavi Virta), Katriina Sirkkunen (Anneli Sauli), Irmeli Laavu (Tuija Halonen) ja Riku Sundman (Åke Lindman) keskinäisiä rakkaushuoliaan.

Armand Lohikosken ohjaamassa, viidennessä Pekka Puupää -elokuvassa Kiinni on ja pysyy (1955) Pekka ja Pätkä (Esa Pakarinen ja Masa Niemi) työskentelevät keksijöinä. Pätkä ottaa vahingossa valokuvan pankkirosvoista (Einari Ketola, Åke Lindman, Arvo Kuusla), jotka ryhtyvät jäljittämään valokuvaajaa. Isännöitsijä Kiivaan (Veikko Linna) entinen sihteeri Soma Koivu (Liisa Taxell) ja konstaapeli Antero Kangas (Tommi Rinne) auttavat Pekkaa ja Pätkää saamaan rosvot kiinni elokuvastudiolla, jossa Pekka toimii Teräsmiehen (Uljas Kandolin) sijaisnäyttelijänä.

Armand Lohikosken ohjaama ja Reino Helismaan käsikirjoittama komedia Pekka ja Pätkä pahassa pulassa (1955) on kuudes Pekka ja Pätkä –elokuva. Justiina (Siiri Angerkoski) läksyttää työtä vieroksuvia kaveruksia ja passittaa heidät töihin. Pekka (Esa Pakarinen) ja Pätkä (Masa Niemi) päätyvät puutyötehtaaseen, jossa heidän tehtävänsä on naulata joulukuusen jalkoja yhteen. Miehet laskevat tällä tapaa jo rikastuvansa, mutta päätyvätkin kommelluksien kautta moniin erilaisiin työtehtäviin ja ihailevan naisjoukon jahtaamaksi.

Armand Lohikosken ohjaama ja Reino Helismaan käsikirjoittama Pekka ja Pätkä puistotäteinä (1955) on järjestyksessä neljäs Pekka Puupää -elokuvista. Justiina (Siiri Angerkoski) patistaa Pekan (Esa Pakarinen) ja Pätkän (Masa Niemi) hakemaan töitä, minkä johdosta he tapaavat puistotäteinä työskennellessään orvon Otto-pojan (Risto Jussila). He tarjoavat pojalle kodin, mutta samanaikaisesti pojan meriltä palannut isä Antti (Olavi Virta) etsii poikaansa yhdessä neiti Raikkaan (Eila Peitsalo) kanssa.

Armas Lohikosken ohjaamassa ja käsikirjoittamassa komediassa Pekka ja Pätkä ketjukolarissa (1957) Justiina Puupää (Siiri Angerkoski) ajaa miehensä Pekan (Esa Pakarinen) ja tämän kaverin Pätkän (Masa Niemi) työnhakuun. Miekkoset päättävät hankkia rahaa helpommalla ja koettavat joutua onnettomuuteen hankittuaan ensin tapaturmavakuutuksen. Aikansa yritettyään he satuttavat päänsä ja sairaalassa toverukset näkevät toinen toistaan hurjempia houreunia.

Armand Lohikosken ohjaama ja Reino Helismaan käsikirjoittama Pekka ja Pätkä salapoliiseina (1957) on Puupää-sarjan kahdeksas elokuva. Justiinan (Siiri Angerkoski) vaatimuksesta Pekka (Esa Pakarinen) ja Pätkä (Masa Niemi) ovat jälleen työnhaussa ja päätyvät perustamaan etsivätoimiston. Ensimmäinen toimeksianto vie kaksikon Saimaan risteilylle. Samalla laivalla matkustavat edustaja Johannes Kulo (Veikko Linna) ja hänen tyttärensä Maija (Anja Hatakka), sekä tukkijätkä Jussi (Ami Lovén) joutuvat mukaan kaksikon kommelluksiin.

Armand Lohikosken ohjaamassa yhdeksännessä Puupää-komediassa Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä (1957) epäonnistuneelta varieteekiertueelta Helsinkiin palaavat Pekka Puupää (Esa Pakarinen) ja Pätkä (Masa Niemi) joutuvat kertausharjoituksiin, joissa heidät koulutetaan sammakkomiehiksi. Sukellusharjoituksissa ystävykset törmäävät merenneito Helmiin (Sirkka-Liisa Wilén), jonka he Justiinan (Siiri Angerkoski) järkytykseksi auttavat kotinsa kylpyammeeseen. Siviiliin päässeet ystävykset päätyvät lopulta YK-sotilaiden kolkkaamina Suezille suuntaavaan lentokoneeseen. Tarina jatkuu seuraavassa Puupää-elokuvassa.

Armand Lohikosken käsikirjoittama ja ohjaama komedia Pekka ja Pätkä Suez’illa (1958) on Puupää-elokuvasarjan kymmenes elokuva, jonka tarina jatkuu siitä mihin edellinen elokuva päättyi. Pekka Puupää (Esa Pakarinen) ja Pätkä (Masa Niemi) päätyvät tahtomattaan Suezille rauhanturvaajiksi. Pelastettuaan kahteen otteeseen kalifin (Uuno Montonen) tyttären Suleiman (Assi Nortio) sieppaajien kynsistä, palauttaa kalifi taikakeinoin ystävykset jälleen yhteen Justiinan (Siiri Angerkoski) kanssa.

Armand Lohikosken ohjaamassa ja käsikirjoittamassa komediassa Pekka ja Pätkä miljonääreinä (1958) kauppaneuvos Lillukka (Uuno Montonen) jättää koko omaisuutensa Pekka Puupäälle, joka sarjakuvien ja elokuvien ansiosta on tullut hänelle läheisemmäksi kuin omaa etuaan tavoittelevat lähiomaisensa. Pekka (Esa Pakarinen) alkaa johtaa leikkikalutehdasta ja palkkaa pisamanaamaisen keilapojan (Harri Turunen) yhtiön juoksupojaksi. Leskeksi jäänyt kauppaneuvoksetar Gunilla Lillukka (Elsa Turakainen) yrittää päästä vihille apulaisjohtajaksi ylennetyn Pätkän (Masa Niemi) kanssa.

Armand Lohikosken käsikirjoittama ja ohjaama, Puupää-sarjan kahdestoista komediaelokuva Pekka ja Pätkä mestarimaalareina (1959) irvailee modernille taiteelle. Justiina (Siiri Angerkoski) patistaa Pekan (Esa Pakarinen) ja Pätkän (Masa Niemi) maalausoppiin ymmärrettyään, että taiteella voi tienata elantonsa. Pihan lasten avustuksella syntyy maalaus, joka voittaa nykytaidenäyttelyn ensimmäisen palkinnon. Miehet ovat tällä välin joutuneet avustajansa neiti Kaihokielon (Anja Hatakka) kanssa syytteeseen taidevarkaudesta. Väärinkäsityksen selvittyä Puupäät käyttävät taidepalkintovarat pommisuojan muuttamiseen talon lasten kerhohuoneeksi.

Aarne Tarkaksen ohjaama Pekka ja Pätkä neekereinä (1960) päättää 13-osaisen Puupää-elokuvien sarjan. Pekka (Esa Pakarinen) ja Pätkä (Masa Niemi) suututtavat Justiinan (Siiri Angerkoski) osallistumalla salaa Sirpa Lahtisen (Anja Hatakka) juontamaan television tietokilpailuun. Sovitellakseen tilannetta he kokeilevat tohtori Pujoparran (Toivo Mäkelä) keksimää ammatinvalintakonetta. Kaverukset tulkitsevat koneen viestit väärin ja yrittävät luoda uraa afrikkalaisina tanssijoina. Epäonnistuneen yrityksen jälkeen he kokeilevat siipiään toimittajana ja onnistuvat myymään reportaasinsa Pupu-lehden päätoimittaja Körmylle (Pentti Irjala). Palkkiorahat Pekka ja Pätkä lahjoittavat rajaseudun lapsille.

Uunon appiukon, vuoristoneuvos Tuuran hermot reistailevat jälleen. Hän päättää tehdä täydellisen elämänmuutoksen ja muuttaa vaimonsa ja tyttärensä Elisabethin kanssa maaseudulle Uunolta salaa. Uuno sen sijaan on päättänyt elvyttää avioliittoaan olemalla viikon poissa kotoa, kertomatta vaimolleen missä on. Kun Uuno palaa kukkien kanssa kotiin, on vaimo muuttanut pois. Uuno löytää jääkaapista Elisabethin jättämän viestin, joka tosin on appiukon kirjoittama. Uuno kuulee, että Härski Hartikainen ja Sörsselssön aikovat sulkea autoverstaan ja he lähteä hätäaputöihin. Uuno lähtee heidän mukaansa. Vuoristoneuvos Tuura naisineen saapuu maaseudulle ostamalleen kartanolleen. Tuura ihailee maaseudun rauhallista ilmapiiriä ja keinutuolissa ovea, josta ei Uuno kulje. Samassa ovi aukeaa ja Uuno saapuu sisään. Uuno, Hartikainen ja Sörsselssön ovat saaneet tehtäväkseen mitata uuden tekeillä olevan tien suuntaa, jonka insinöörit ovat piirtäneet kulkemaan Tuuran ostaman kartanon läpi. Tuura hermostuu tielinjoista ja tiedosta, että hän on ostanut kartanon Uunon kotikylästä. Tuura ajaa taksilla kolmesataa kilometriä Helsinkiin tapaamaan liikenneministeriä ja saa siellä kuulla, että ministeri on kesälomalla samassa kylässä, josta Tuura osti kartanon. Tuura palaa maaseudulle ja tapaa ministerin tämän kesämökillään. Ministeri lupaa ottaa Tuuran asian puheeksi tielautakunnassa. Samalla Uuno ja Elisabeth menevät tapaamaan Uunon isää Hugoa, jolla on kotona kaikenlaisia keksintöjä. Hugo keittää salaa pontikkaa ja pelkää, että nimismies saa selville tämän. Elisabethilla on mielestään vielä opittavaa Turhapuro-suvun miehistä. Maatöiden jälkeen Turhapuron miehet pääsevät mielipuuhiinsa, vertailemaan ihmisen eri oloasentoja. Uuno käy tapaamassa myös vanhaa opettajaansa. Tuura miettii keinoja estää tiehankkeet, ja Uuno keksii idean, jossa kartanosta tehdään lomailukohde. Appiukko, anoppi ja Elisabeth tekevät kovasti korjaus-, kunnostus- ja siivoustöitä saadakseen kartanoalueesta matkailukohdetta. Uuno sen sijaan ottaa vastaan ensimmäistä asiakasta, joka on Tuuran palkkaama "vakoilija" Kreetta. Erehdyksen vuoksi Kreetta seuraa Uunon tekemisiä eikä Tuuran antamaa oikeaa kohdetta. Uuno viihdyttää Kreettaa polkupyöräilyllä heinäpelloilla, vehnän kylvämisellä, vesihiihdolla ja saunomisella. Tielautakunnassa suunnitellaan tien kierrättämistä pois Tuuran mailta. Tätä ehdotusta ollaan enemmälti vastaan. Asia pannaan pöydälle siihen asti, kunnes Uunon järjestämä kylän "kesätapahtuma" on pidetty. Tapahtumassa Uunon isä juottaa ihmisille salaa pontikkaa. Uuno saa Tuuralta kaksi miljoonaa markkaa tielautakunnan miesten päiden käännyttämiseen. Onnistuneen kesätapahtuman jälkeen tielautakunta kokoontuu äänestäen tien kulkemaan Tuuran maiden läpi kansakoulunopettajan johdolla. Ministeri vetää viivan kartalle, Uunon pitäessä viivoitinta. Tuura on pettynyt jutusta, kunnes Uunon isä saapuu paikalle ja on valmis ostamaan kartanon. Tuura nauraa, mutta Hugolla on rahat kartanoon ja he lähtevät tekemään kauppakirjoja. Uuno saapuu paikalle kertomaan, että hän piti viivoitinta ja peukaloaan niin, että tiehen tuli mutka Tuuran kartanon kohdalle. Tuura lähtee seuraamaan renkituvalle matkannutta Uunon isää.

Uuno ja Härski Hartikainen opiskelevat ahkerasti. Hypnotisointi-kurssia käyvä Hartikainen hypnotisoi vahingossa kapellimestari-kurssia käyvän Uunon puhelimen välityksellä. Uunon vaimo soittaa isälleen vuorineuvos Tuuralle, kertoen Uunon tulleen hulluksi ja tarvitsevansa apua. Tuura ja tämän sihteeri lähtevät Uunon luokse. Tuura yrittää saada Uunon tajuihin puhumalla ruoasta, mutta mikään ei auta. He päättävät lähteä viemään Uunoa sairaalaan. Ulos tultaessa Uuno alkaa stepata kadulla ja laulamaan Sibeliuksen Finlandiaa. Tuura, Elisabeth ja sihteeri saavat Uunon autoon ja samalla poliisi tulee paikalle. Poliisi tiedustelee metelistä ja kysyy onko autossa oleva mies kuuluisa venäläinen kapellimestari Retkusenko, jonka Tuura myöntää valehdellen. Poliisi ilmoittaa konsertin alkavan ja että kapellimestarin pitäisi olla konserttisalilla. Poliisi lähtee viemään Uunoa poliisiautolla Helsingin kaupunginorkesterin konserttiin. Hartikainen ja Sörsselssön lähtevät herättämään Uunoa ja näkevät Uunon poliisiautossa. Konserttisalilla Hartikainen herättää Uunon hypnoosista ja kertoo tälle, että tämän pitäisi mennä johtamaan Sibeliuksen Finlandia. Uuno johtaa Finlandian kaupunginorkesterin edessä. Tuuralla on perheelleen tärkeää asiaa ja hän kutsuu Uunon ja Elisabethin sekä sihteerinsä kotiinsa juhlalounaalle. Uuno tulee myöhässä, koska on kutsuvieras ja haluaa tällä tavalla herättää enemmän huomiota. Uuno syö ja juuri kun Tuura on kertomassa asiaansa, Uuno lähtee pöydästä juosten ulos. Tuura hermostuu, mutta hänen huuto ei tavoita Uunoa. Uuno juoksee pankkiin, jossa on ilmainen kahvitarjoilu. Hän käy pankinjohtajan luona kerjäämässä tarjoilun rahana, koska ei voi vatsahaavan vuoksi juoda kahvia. Tuura vaimoineen, Elisabeth ja sihteeri yllättävät kotonaan sohvalla makaavan Uunon. Naiset istuvat Tuuran käskystä Uunon päälle, ettei tämä tällä kertaa karkaa. Tuura kertoo, että hän on ollut aiemmin naimisissa ja hänellä on myös toinen tytär. Samalla hän valaisee Uunoa, että Elisabethin lisäksi toinen tytär on hänen toinen laillinen perijänsä. Uuno juoksee autokorjaamolle ja kertoo Hartikaiselle ja Sörsselssönille, miten appiukko on ryöstänyt puolet Uunon tulevasta perinnöstä, tasan 50 miljoonaa. Uuno juoksee kadulla huutaen, että hänet on ryöstetty. Tuuran juonessa mukana oleva valepoliisi lähtee juoksemaan Uunon perään. Uuno juoksee Tuuran toimiston käytävään ja jää istumaan portaille. Valepoliisi menee Tuuran toimistolle ja muka räjäyttää oven. Hän tuo savun keskeltä nokisen Tuuran istumaan Uunon viereen. Samassa portaikkoon kävelee vaalea nainen, joka kertoo Uunolle olevansa Tuuran Amerikasta tullut tytär Lisbeth Tuura. Paikalle saapuu myös Uunon vaimo ja anoppi sekä Tuuran sihteeri. He vievät Tuuran ja Lisbethin Tuuran toimistolle. Uuno ihastuu heti Lisbethiin ja lähtee autokorjaamolle kysymään kavereiltaan voiko hän mennä vaimon siskon kanssa naimisiin. Saatuaan tietää, että vaimon siskon kanssa naimisiin meno ei ole sukurutsausta, Uuno lähtee juosten Lisbethin luokse. Koko muu porukka on kahvilla Tuurien luona. Tuura käyttäytyy erittäin ystävällisesti Uunoa kohtaan. Elisabeth ja anoppi epäilevät Tuuralla olevan aivotärähdys ja lähtevät viemään häntä lääkäriin. Uuno alkaa iskeä Lisbethiä. Lääkäri kertoo, että kaikki on Tuuralla kunnossa, eikä mitään vikaa löytynyt. Uuno saapuu jälleen autokorjaamolle kertomaan kavereilleen tulevista häistään. Hartikainen alkaa epäillä appiukon käytöstä ja agenttikurssin käyneenä alkaa tutkia tapausta. Hän tekee Uunosta kaksoisagentin ja Sörsselssönistä yksöisagentin. Uuno saa tehtäväkseen ottaa selvää mitä perheessä tapahtuu ja hänen pitää kirjoittaa kaikki kuulemansa paperille muistiin. Sörsselsön saa tehtäväkseen seurata Tuuraa. He saavat myös piiput, joille on 500 eri käyttömahdollisuutta. Uuno tulee kotiin ja alkaa kirjoittaa vaimonsa puhetta paperille, mutta ei ehdi kaikkea kirjoittaa, kun vaimo puhuu nopeasti. Puhelin soi ja vaimo vastaa siihen. Elisabeth lupaa Uunon lapsenvahdiksi ministerin kotiin. Vastahakoisesti Uuno lähtee Elisabethin mukaan, joka lähtee Uunoa viemään. Uuno on iloissaan kun hän tapaa ministerin parikymppiset tyttäret, joita hänen on vahdittava etteivät he joudu panttivangeiksi. Tyttäret keräävät ruokaa makuuhuoneeseen, jonne he linnoittautuvat turvaan Uunon kanssa. Uuno lukee tytöille Aku Ankka -lehteä, ettei heitä pelottaisi. Sörsselssön seuraa Tuuraa, mutta huonon kunnon takia ei jaksa juosta Tuuran perässä ja sen seurauksena hän kadottaa Tuuran. Tuura juoksee salapaikkaan, jossa hän tapaa Lisbethin ja miehen, joka on keksinyt Tuuralle salaisen "Uunosta eroon"-suunnitelman. Samalla myös paljastuu, että Lisbeth ei ole Tuuran tytär. Juonen kehittäjä kertoo, että ero on enää kiinni siitä, että Uuno panee nimensä eropaperiin. Tuura kertoo olevansa onnellinen, kun viimein pääsee Uunosta eroon. Hän käskee kieroilijat kanssaan paikalle huomiseen erotilaisuuteen, jossa hän aikoo pyytää Uunoa kosimaan eron jälkeen toista tytärtään, jonka täytyy antaa Uunolle pakit. Tuura, anoppi, sihteeri, Uuno, Lisbeth ja salajuonen keksijä ovat kokoontuneet Tuuran toimistolle juhlistamaan Uunon ja Elisabethin eroa ja uutta alkua, jossa Uunon ja Lisbethin on tuleva saada toisensa. Uuno on kirjoittamassa nimeään eropaperiin, kun Elisabeth tulee ja estää sen. Hän ei aio luopua Uunosta nyt, kun Uunon on löytänyt tukevan otteen elämään ollessaan töissä lapsenvahtina. Elisabeth ja Lisbeth alkavat riidellä Uunosta. Paikalle saapuu ministeri, joka tulee kiittämään Uunoa työstä hänen tyttärien lapsenvahtina. Ja samalla hän kertoo Tuuralle, että aiemmat erimielisyydet unohdetaan ja samalla voidaan sopia kauppasopimus, joka on mennyt aiemmin mönkään. Ministeri perustelee asiaa Tuuralle vielä siten että "vain siksi että teillä on noin mainio vävypoika", johon Tuura iloisesti sanoo "no niin on, ja pysyy!".

Härski Hartikainen ja Sörsselssön näkevät ravintolassa täysin Uunon näköisen miehen, mutta siistimmän. Kaksi ja puoli viikkoa vappua viettänyt Sörsselssön väittää kovasti, että mies on Uuno, mutta Hartikainen ei usko. Sörsselssön menee jututtamaan miestä Uunona. Mies yrittää selventää, ettei ole Sörsselssönin luulema henkilö. Sörsselssön päättää kuitenkin lähteä saattamaan tätä Uunon näköistä miestä kotiin. Kadulla he tapaavat tietä rautatieasemalle kysyvän kauniin tummaihoisen naisen, Lydian. He menevät porukalla oluelle. Samalla Sörsselssönille selviää, ettei mies ole mikään Uuno vaan useamman alan professori Hugo Töttersberg. Sörsselssön jättää toisiinsa ihastuneen parin ja lähtee Härskin luokse autokorjaamolle. Uunon appiukko vuorineuvos Tuura on päättänyt vetäytyä yhtiönsä toimitusjohtajan tehtävistä puheenjohtajaksi. Hän käskee johtoryhmänsä alkaa etsiä Tuura-yhtymälle uutta toimitusjohtajaa. Myyntijohtaja Huttunen on mukana gangsteriporukassa, joka aikoo kaapata Tuuran firman. Hän suosittelee Tuuralle toimitusjohtajaksi gangsteri Seksströmiä, jolle on väärennetty kaikki mahdolliset todistukset ja paperit. Vanhoja kaunoja Uunoa kohtaa poteva Tuuran sihteeri Unelma Säleikkö soittaa Uunolle ja kertoo, että Tuura haluaa Uunon toimitusjohtajaksi firmaan. Uuno suostuu tietämättä, että Tuura ja sihteeri huijaavat häntä. Tuura ostaa kameran ja käskee sihteerin ottaa kuvan, kun hän poseeraa yhtymän ovella Uunon kanssa. Tuura antaa potkun Uunolle takamukseen, ja sihteeri ottaa valokuvan. Uuno menee sosiaalivirastoon ja kertoo kohtalostaan, elää nälässä ja pahoinpideltävänä. Henkilökuntavajauksen vuoksi Uuno pääsee sosiaalivirkailijaksi tutkimaan itse omaa tapaustaan. Kotona hän hämmästyttää vaimoaan selvittämällä virallisesti omia elinolojaan. Uusi toimitusjohtaja on tarkoitus valita kahden viikon kuluttua kahdesta ehdokkaasta, jotka ovat Seksström ja Uuno Turhapuro. Uuno pyytää apua kavereiltaan Hartikaiselta ja Sörsselssöniltä toimitusjohtaja-asiassa. Härski muistaa Uunon kaksoisolennon ja soittaa tämän auttamaan Uunoa toimitusjohtajaksi pääsemisessä. Hugo Töttersberg suostuu, koska on kiitollisuuden velassa Sörsselssönille, jonka ansiosta hän tapasi Lydian. Hugo naamioituu Uunon näköiseksi ja lähtee Sörsselssönin kanssa tutustumaan Tuura-yhtymään. Paikan päällä vale-Uuno tutkii firman kirjanpitoa ja huomaa, että kaikki ei ole aivan oikein. Johtoryhmä naureskelee Uunolle tietämättä, ettei mies ole Uuno. Lopulta johtoryhmä hermostuu ja ajaa Uunon ja Sörsselssönin ulos. Tuura on vetäytynyt kesähuvilalleen vaimonsa ja tyttärensä Elisabethin kanssa. Elisabeth ja anoppi ovat sitä mieltä, että Uunon täytyy saada yrittää firmassa toimitusjohtajana. Aluksi Tuura on tätä kovasti vastaan, kunnes keksii, että toimitusjohtajana Uuno tuhlaisi hetkessä hänen rahansa ja samalla itse tuhoaisi tulevan perintönsä. Naureskellen Tuura päättää tehdä Uunosta toimitusjohtajan, jolla on täydet valtuudet ja kaikki firman rahat käytössään. Hän soittaa sihteerilleen, joka on parasta aikaa selvittämässä Uunolle, että sosiaalivirkailijan nimitys on laiton, eikä hän voi tutkia omaa tapaustaan. Tuura kertoo sihteerilleen, että Uuno on nyt firman toimitusjohtaja. Johtoryhmä on päätöstä suuresti vastaan, kun he näkevät, kuinka Uuno käy tyhjentämässä firman kassalippaan taskuihinsa. Uuno päättää laittaa erottamisuhalla jupisevan johtoryhmän suorittamaan työpaikkaliikuntaa ja kehittää heille laulujumppaleikin, jonka suorittamista sihteeri jää valvomaan. Uuno sen sijaan lähtee rahoineen kaupungille, jossa hän tapaa sattumalta Lydian. Lydia luulee Uunoa Hugoksi. Uuno pysäyttää avoautolla ajavan miehen ja ostaa tämän auton. Hän lähtee näyttämään Lydialle kaupunkia. Uuno ostaa myös pikaveneen, jolla he käyvät ajelemassa. Lopulta he menevät rannalle viltille ottamaan aurinkoa. Uuno nukahtaa. Vale-Uuno ja Sörsselssön saapuvat Tuuran kesähuvilalle. Hugo hurmaa naiset kohteliaalla käytöksellään ja ahkerasti puita pilkkomalla. Tuura ei usko, että mies on Uuno. Lopulta Tuura on kuitenkin sitä mieltä, ettei kahta Uunon näköistä miestä voi olla olemassa. Hugo ja Sörsselssön lähtevät takaisin firmaan tutkimaan lisää tilien epäselvyyksiä. Tuura lähtee heidän peräänsä. Toimistolle tultaessa Tuura näkee väsyneen ja hikisen johtokunnan jumppaamassa. Kuultuaan tilien epäselvyyksistä Tuura erottaa myyntijohtaja Huttusen. Viimeisenä keinonaan gangsteripomo päättää kidnapata Uunon. Tämän kätyrit hyökkäävät rannalla Lydian kimppuun, joka voittaa konnat hetkessä. Uuno herää unestaan. Lydia kertoo Uunolle, että hän on FBI:n agentti, ja hänet on lähetetty suojelemaan tätä, koska tämä on kuuluisa tietokonekeksijä. Lydialle paljastuu, ettei Uuno ole Hugo, ja Lydia juoksee pois paikalta. Uuno lähtee takaisin Tuura-yhtymään, jonne ovat palaamassa kesähuvilalta Sörsselssön ja Hugo. Pihalla Lydia tulee Hugon luokse, ja he lähtevät autolla jättäen Sörsselssönin kadulle. Lydia kertoo Hugolle suojelevansa tätä ja vievänsä hänet turvaan ulkomaille. Koko perhe ja johtoryhmä ovat kokoontuneet Tuuran huvilalle Uunon toimitusjohtajaksi nimittämistilaisuuteen. Tuura nimittää Uunon yhtiönsä toimitusjohtajaksi. Samalla Uuno ilmoittaa, että on hakeutunut varhaiseläkkeelle, eikä näin ollen ole enää käytettävissä.

Elokuva alkaa Hugo Turhapuron rakennellessa kartanoaan. Kuulemma hänen tuleva poikansa, johtaja Uuno Turhapuro vaatii paljon tilaa ja hienot puitteet elämälleen. Seuraavaksi valitaan Uunolle äiti, joka on joko Tyyne tai Helsingin elämään kyllästynyt Gunhild Donnersdotter. Vastasyntynyt johtaja Uuno Turhapuro jätetään Hugo Turhapuron oven eteen ja äidin henkilöllisyys jää hieman hämäräksi. Uuno Turhapuron täytettyä kahdeksantoista vuotta kartanon rakentaminen on yhä samassa vaiheessa kuin ennen hänen syntymäänsä, eli muutama lauta pystyssä. Teorian tasolla projekti toki etenee vinhaa vauhtia. Uunon tyttöystävä Iita on ikäihminen, syntynyt jo Venäjän vallan aikana. Sörsselssön ja Härski Hartikainen ovat jo tässä vaiheessa Uunon hyviä ystäviä. Hehkeitä ja kurvikkaita naisia vilisee Spede-filmien tapaan, mutta Uuno ei tunnu ymmärtävän mitään naisten päälle, ainakaan vielä. Kesänaapureina esiintyy vuorineuvos Tuura perheineen.

Hirttämättömät (1971) on Spede Pasasen käsikirjoittama ja yhdessä Vesa-Matti Loirin kanssa ohjaama komediallinen lännenelokuva. Yksinäinen ratsastaja (Vesa-Matti Loiri) ja Tonto (Simo Salminen) ottavat vangikseen Speedy Gonzalesin (Spede Pasanen) tämän itsestään väärentämän etsintäkuulutuksen perusteella ja aikovat viedä hänet hirtettäväksi Kolmen kolikon kaupunkiin palkkiorahojen toivossa. Gonzalesilla on kuitenkin samanlainen suunnitelma etsintäkuulutettujen vangitsijoidensa varalle, joten hän ottaa vankina ollessaan rennosti heidän tehdessä kaiken työn. Kolmikon matka aavikon halki ei kuitenkaan suju ongelmitta

Spede Pasasen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa komediassa Kahdeksas Veljes (1971) Jalli Riivatsalo (Spede Pasanen) työskentelee sukulaisensa Kalevin (Simo Salminen) mainostoimiston keskusneitinä ja hankkii lisäansiota ystävänsä Jaskan (Vesa-Matti Loiri) kanssa toimimalla rehellisenä huijarina. Hyötyavioliiton perässä oleva Jalli jättää tyttöystävänsä Irmelin (Ursula Rainio) voidakseen liehitellä johtaja Tässäpuron (Juhani Kumpulainen) tytärtä Marjutia (Tarja Markus). Tavoitteidensa saavuttamiseksi juonikas Jalli käyttää keinoja, jotka synnyttävät muissa voimakasta kostonhalua.

Paavo Piirosen, Heikki Nousiaisen, Timo Nissin ja Heikki Huopaisen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa komediaelokuvassa Saatanan radikaalit (1971) Perkele (Yrjö Järvinen) ja Saatana (Heikki Savolainen) lähettävät neljä helvetin kuumuudessa liiankin hyvin viihtyvää nuorukaista ”lomalle” takaisin Suomeen. Pave, Hese, Timppa ja Viiksi (elokuvan käsikirjoittaja-ohjaajat) saavat mukaansa salkullisen rahaa, ehdon olla tekemättä rehellistä työtä ja vitsauksen: heille ei nouse viina päähän. Kvartetti pääsee takaisin maan päälle, mutta loma ei etene aivan suunnitelmien mukaisesti.

re Kokkosen ohjaamassa ja Spede Pasasen käsikirjoittamassa komediassa Viu-hah hah-taja (1974) näkymättömät ufomiehet Giljotin (Seppo Laine) ja Orvaskesi (Jyrki Kovaleff) laskeutuvat maapallolle ja omaksuvat ulkomuodon ensimmäisiltä vastaantulijoilta, herra Tossavaiselta (Seppo Laine) ja psykiatri Pehmeäleffiltä (Jyrki Kovaleff). ”Hajalieminen professori” (Pentti Siimes) vie löytämänsä ufomiesten laitteet laboratorioonsa, mistä yksi lisäosa päätyy stressistä kärsivälle johtaja Joona Maaperälle (Leo Lastumäki) ja saa tämän käyttäytymään kummallisesti. Tossavainen ja Pehmeäleff joutuvat puolestaan kaksoisolentojensa aiheuttamien sekaannuksien uhreiksi.

Spede esittää koeputkiaikuista, joka putkahtaa 300-kiloisena ja 62-vuotiaana jörrikkänä vaahtokylvystä maailmaan suoraan nauttimaan kansaneläkettä. Koeputkiaikuisenhan DNA otettiin matemaatikko Mutikaisen kilpirauhasista, koska Mutikaisen oletettiin olleen kuollut. Ukko lepäilikin vain kolme päivää ja nyt Helsingin katukuvassa taaplailee kaksi samannäköistä heppua. Juoni perustuu pitkälti näiden kahden henkilön sekoittamiseen keskenään. Kuvausryhmässäkin näyttää tapahtuneen sekaannus hahmojen kesken, sen verran paha

Speden pätkä vuodelta -80, joka on oikeastaan jatkoa Koeputkiaikuiselle. Heikki Kinnunen toimii posteljoonina, joka on eräänlainen yleismies-janatuinen ja kertoo leffan tarinaa samalla kun kotirouva tarjoilee herkkujaan, siis kahvipöydän antimia. Siinä saa niin munkkipossut kuin muikkukukotkin kyytiä kun leuat louksuttaa. Pari ääliömäistä “kansainvälistä” roistoa aikoo kaapata koeputkiaikuisen teon kaavan ja nämä sekaantuvat Mutikaisen leffantekopuuhiin.

Pölhölän kylässä ei arkielämästä puutu väriä – kunnanvaltuusto vaihtaa Espanjan opintomatkalla saunat siestaan, ja kyläläiset keksivät toinen toistaan omaperäisempiä ratkaisuja ongelmiinsa. Speden tuotantotiimin hulvaton farssi on täynnä 80-luvun klassikkohahmoja ja kotimaisen huumorin helmiä. Täyttä nostalgiaa!

Pohjalaishämäläiset maanviljelijäveljekset saavat uutta tietoa syntyperästään ja muuttuvat kerralla hitaista hämäläisistä iloisiksi karjalaisveikoiksi. Toinen veljeksistä on opiskellut kirjekurssilla salaiseksi agentiksi, toista taas puree ilmailukärpänen. Veljekset lähtevät kaupunkiin. Lentokärpäsen purema yrittää tuloksetta nousta ilmaan riippuliitokoneella kunnes käy ilmi, että hänen veljensä on erehdyksessä hankkinut lento-ohjekirjan pilaulupuodista... Ohjaaja: Spede Pasanen Näyttelijät: Vesa-Matti Loiri,Aake Kalliala,Spede Pasanen,Heikki Kinnunen

Stadin slangia suoltava Auvo (Vesa-Matti Loiri) on ainakin omasta mielestään tosi ovela liikemies - varsinkin jos joku muu maksaa. Auvo huomaa tilaisuutensa tulleen kun Adolf Gustav von Stefanskiöldin testamenttia luetaan. BR> Perijöitä on kaksi, Wilhelm ja Kullervo (Simo Salminen), mutta kumpi on kyvykkäämpi hoitamaan suvun omaisuutta!? Auvo ihailee Stefanskiöldin myytävää luksustaloa ja saa myyjän perumaan valmiit kaupat lupaamalla hänelle kaksi miljoonaa seuraavaksi maanantaiksi. Rahat hän aikoo voittaa lotossa. Sitten hän pestautuu Kultsin, alias Kullervon taloudelliseksi neuvonantajaksi.

X-Paroni on Spede Pasasen ensimmäinen elokuva ,jossa hän myös itse esittää kaksoiroolia: köyhää maalaispoikaa Kallea, ja rikasta paroni Wilhelm von Tandemia. Paroni ja Kalle ovat täsmälleen samannäköisiä. Monien sattumien kautta he joutuvat vahingossa toistensa rooleihin ja siitä alkavat riemukkaat tapahtumat. Odotettavissa on kaupunkikommelluksia ja intiaanien sadetansseja. Ohjaajat: Pertti Pasanen,Risto Jarva,Jaakko Pakkasvirta Näyttelijät: Spede Pasanen,Simo Salminen,Merli Lii

Miljoonaperinnön toivossa Tarmo Saari (Spede Pasanen) liehakoi setäänsä, konsuli Ö:tä, joka on Suomen rikkain mies. Setä on kustantanut Tarmon opintoja, mutta niistä ei ole tullut valmista. Raivoissaan hän uhkaa tehdä saamattoman veljenpoikansa perinnöttömäksi ja antaa koko omaisuutensa Antiikinsuojeluyhdistykselle jollei Tarmo pysty kuukaudessa ansaitsemaan miljoonaa markkaa. Konnakopla kuulee sedän purkauksen ja ryhtyy juonimaan rahoja itselleen. Tarmo aloittaa miljoonan keräämisen kukkamultien vaihtajana ja saa kokoon 8 markkaa. Eikä taida lyödä leiville työ miljonäärien hengenpelastajana, elokuvatuottajana tai Lapin lumimiehenä... Ohjaajat: Ere Kokkonen,Jukka Virtanen,Pertti Pasanen,Spede Pasanen Näyttelijät: Spede Pasanen,Simo Salminen,Hannes Häyrinen

Jukka Virtasen ohjaamassa ja yhdessä Ere Kokkosen ja Spede Pasasen kanssa käsikirjoittamassa komediassa Pähkähullu Suomi (1967) Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlien kunniaksi tekeillä oleva elokuva päätetään kytkeä amerikansuomalaisen hiusöljymiljardööri William Njurmen (Spede Pasanen)

"Jalo ja oikeamielinen Sir William saapuu kotikyläänsä. Hän haluaa asettua perintötilalleen, jonka ahne ja häijy Linnanherra on ottanut haltuunsa. Salaperäinen Robin Hood auttaa köyhiä ja pelastaa heidät Linnanherran tyrannivallasta. Lopullinentaistelu alkaa kun Robin joutuu vangiksi ja kansa nousee kapinaan. Keskiaikaisissa seikkailuissa ovat mukana myös Maunu Munalukko (Simo Salminen), kovaotteinen Rautahanska (Helge Herala), munkki Tuck (Jukka Virtanen), ikuinen keksijä Leonardo (LeoJokela) ja laulava trubaduuri (Danny).

Kekseliäs lelutehtailija Jim King (Pasanen) voittaa jatkuvasti tilauksia kilpailijansa, kauppaneuvos Krakströmin (Juhani Kumpulainen) nenän edestä. Kingin yhtiön kamreeri (Loiri) kuitenkin varoittaa, että mitä paremmin yhtiö myy, sitä suuremmat progressiiviset verot sille määrätään ja yrityksen tulevaisuus on vaakalaudalla. Kamreeri ehdottaa tekaistuja vaikeuksia, kuten lakkoja ja virheinvestointeja, jolloin yritys voisi päinvastoin saada tukea yhteiskunnalta.

Ere Kokkosen ohjaamassa ja yhdessä Spede Pasasen ja Jukka Virtasen kanssa käsikirjoittamassa komediassa Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut (1969) televisiossa järjestäjänä työskentelevä Mikko Syvärivi (Spede Pasanen) haaveilee omasta show’sta. Tähteyden saavuttamisessa Mikkoa auttavat hänen managerinsa patruuna Iivari Päreistöniemi (Leo Jokela) ja TV-toimittaja Antti Vasa (Vesa-Matti Loiri). Mikon mielitiettyjä ovat kahvionhoitaja Sirkku (Tarja Tuulikki Tarsala) ja näyttelijätär Ester Suo (Tamara Lund). Mikko tapaa seikkailunsa aikana myös koomikkotaiteilija Simo Salmisen (Simo Salminen) ja laulajatähti Dannyn (Danny).

Ere Kokkosen ohjaama sekä yhdessä Spede Pasasen ja Vesa-Matti Loirin kanssa käsikirjoittama Pohjantähteet (1969) on elokuvatuotannon ympärillä tapahtuva komedia. Ohjaaja Paavali Pohja (Vesa-Matti Loiri) on rakastunut elokuvansa naistähteen Merju Köykkään (Arja Saijonmaa), joka puolestaan rakastuu kesäisellä kuvausmatkalla vastanäyttelijäänsä Igor Lötjöseen (Ville-Veikko Salminen).

Jussi Pussi käsittelee 1960- ja 1970-lukujen yliopistomaailmaa, joka erityisesti Pariisin vuoden 1968 tapahtumien jälkeen oli noussut poliittisesti kuumaksi aiheeksi. Myös sukupuolielämällä on keskeinen rooli. Elokuvan päähenkilö on naisten ihailema opiskelija. Simo Salminen esittää vanhempaa opiskelijaa, joka tekee sosiologian väitöskirjaa sukupuolisuudesta. Muissa osissa muun muassa Irja Kuusla, Leila Itkonen, Sulevi Peltola ja Jaakko Talaskivi.

Yksinäinen ratsastaja Speedy Gonzales (Spede Pasanen) saapuu New Yorkin kyläpahaseen kostamaan veljensä murhan. Kuka ampui Moses Gonzalesia selkään? Oliko se kieroileva sheriffi (Leo Jokela) joka yrittää ajaa Speedyn tiehensä? Epäilyksen alla ovat myös salaperäinen Bat Masterson (Ville-Veikko Salminen), naistenmies tsai-jai-jai-Manolito (Esko Salminen), ja pankkiryöstäjä Clyde (Pertti Melasniemi). Hämeen hitain (Simo Salminen) se tuskin oli. Speden mainio western-parodia riisuu aseista kaikki ”länkkäreiden” ystävät!

Kesämökkien luvatussa maassa kaikki ovat naapuruksia, vaikka enimmän aikaa riidoissa. Johtaja Hugo Rögstrand käy mökiltä kaupungissa työssä. Sillä välin perheen äiti on tulossa hulluksi yrittäessään pitää kurissa perheen kolmea poikaa. Naapurissa lomailee upseeri Jäpälä ja toisessa mökissä keksijä Yskänen.[1] Jatkuvat rajariidat ja yhteinen puhelinlinja koettelevat naapurisopua. Pikkupojillakin on osuutensa asiaan, sillä he kilpailevat siitä kuinka monta oikeusjuttua he onnistuvat järjestämään Jäpälän ja Yskäsen välille. Pojat toimimat viestien välittäjinä ja vääristävät naapurusten kommentit pahimman mukaan.[1] Vesa-Matti Loiri, Spede Pasanen ja Simo Salminen esiintyvät kaksoisrooleissa. He esittävät 6-, 5- ja 4-vuotiaita pikkupoikia, upseeria, poikien isää ja keksijää.[1] Myös Riitta Väisänen on kaksoisroolissa keksijä Yskäsen vaimona ja tyttärenä.

On juhannus, ja saamme seurata kahden pariskunnan toilailuja leirintäalueella. Matkalla he tapaavat huoltoasemalla Kari Salmelaisen. Eestiläinen taiteilija Kopsus lyöttäytyy kyytiin, mutta vaihtaa rengasrikon jälkeen toiseen autoon. Perillä tapahtuu kaikki mahdoton ja mahdollinen; vähäpuheinen Heikki kadottaa lompakkonsa, paikallisradion toimittaja käy haastattelemassa \"sankareita\" ja on toisen parin 9.hääpäivä. Perisuomalaiseen tyyliin...

Television Oma maa mansikka-ohjelman juontajat lupaavat 10 miljoonaa sille, joka onnistuu tekemään syrjäisestä Taka-Surkeen kylästä suositun matkailukohteen. Haasteeseen tarttuvat romanimiehet Arvid ja Valtte, viinaanmenevät saamelaisäijät Naema-Aslak ja Soikiapää sekä pankissa ennen tiettyjä epäselvyyksiä toiminut miltei kamreeri Vähänen. Taka-surkeella ei ole asemakaavaa, eikä paljon muutakaan, mutta on siellä Römppäisen kioski ja Viljoa kyselevä mies. Eivätkä kyläläiset itse halua turisteja nurkilleen, joten he päättävät viedä palkintorahat parempaan säilöön...

Uuno Turhapuro on vuonna 1973 ensi-iltansa saanut komediaelokuva, jonka on ohjannut Ere Kokkonen. Elokuva on Uuno Turhapuro -elokuvasarjan ensimmäinen elokuva. Elokuvan pääosissa nähdään Vesa-Matti Loiri, Marjatta Raita, Spede Pasanen ja Juhani Kumpulainen. Elokuvan vierailevana tähtenä nähdään monitoimimies Antti Einiö.

Uuno välttelee töitä mallikkaasti ja kekseliäästi ystävänsä Härski Hartikaisen (Spede Pasanen) johdolla. Mutta töitä on saatava, sillä Uunon vaimon Elisabethin isä täyttää 60 vuotta, ja kaikki lehdistöt ovat hänen kimpussaan, ja jutun tynkää pitäisi saada myös Uunosta. Uuno ryhtyy elokuvanäyttelijäksi, mutta appiukko tekee tästä kasvitieteen professorin.

Uunolla (Vesa-Matti Loiri) ja vaimollaan Elisabethilla (Marjatta Raita) on yksivuotishääpäivä. Uuno on vuosi sitten lyönyt vetoa kaverinsa Härski Hartikaisen (Spede Pasanen) kanssa siitä, että, jos hän on vuodenkin verran Elisabethin kanssa naimisissa, Hartikainen lupaa hääpäivän kunniaksi juhlalounaan. Hartikainen sanoo Uunolle, että jos hän veikkaa lottoon Uunonkin puolesta, niin se vähennetään sitten hänen velastaan. Uuno ja Elisabeth joutuvatkin juhlalounaallaan tyytymään lenkkimakkaraan ja piimään. Tapahtumien seurauksena Uunosta tulee täysiverinen 1,5 miljoonan markan lottovoittaja, kunnes huomaa tohkeissaan, ettei vielä omistakaan rahoja. Paikalle saapuu herra Tossavainen (Seppo Laine), joka rahoittaa ennen kuin rahat saapuvat käteen, niinpä Uuno saa elää rikkaan elämää tavallaan velaksi. Uuno ostaa supikoiraturkin, leopardiuimahousut ja kaksi Mercedes-Benz-autoa. Naiset alkavat pitää Uunosta ja niin alkaa pitää appiukkokin (Tapio Hämäläinen). Ajan myötä kuitenkin paljastuu, ettei Uuno olekaan lottovoittaja ja hän joutuu pakenemaan muiden vihaa Härskin autokorjaamolle.

Uuno toimii elokuvassa presidenttiehdokas Pentti Tömisevän kampanjapäällikkönä, mutta päätyykin lopulta itse presidentiksi.

Uuno Turhapurosta on tullut Suomen presidentti. Uuno vaatii ministereitä käyttämään ilonaamareita ja nimittää uuteen hallitukseen isäukkonsa, Härski Hartikaisen, Sörsselsönin ja muut kotikylänsä henkilöt. Uutisissa kerrotaan, että Ruotsin kuningaspari matkustaa valtiovierailulle Norjaan, ja Uuno tajuaa, ettei Suomi ole kuningaskunta toisin kuin muut Pohjoismaat. Virheen voi korjata vain tekemällä Suomesta kuningaskunnan. Uuno pyytää Sörsselsöniä ruotsin kielen taitoisena soittamaan Ruotsin kuningasparille ja kutsumaan heidät Suomeen, jotta Uuno voi ottaa mallia kuninkaallisista. Uuno ehdottaa kuningas Kaarle Kustaalle vaimojen vaihtoa, ja kuninkaasta se on hyvä ajatus. Kansalaiset kannattavat Suomen muuttamista kuningaskunnaksi ja teiden ja ostoskeskusten nimiä muutetaan Uunon mukaan, ja hän saa näköispatsaan. Juuri, kun Suomesta on tulossa kuningaskunta, Uunon lääkäri ilmoittaa, että tämän tulee jättää virkansa vähäksi aikaa. Uuno pyytää entistä presidenttiä Mauno Koivistoa ottamaan presidentin viran, koska kuninkaan kiireinen elämä ei sittenkään sovi hänelle.

Uunon appiukko vuoristoneuvos Tuura on Suomen rikkain mies. Tämän tietävät myös ilkeät ja ahneet poliitikot, jotka alkavat havitella Uunon tavoin vuoristoneuvoksen rahoja. Poliitikot kehittelevätkin juonen, jonka avulla he saisivat rahat itselleen. He palkkaavat Amerikasta gangstereita varastamaan Tuuran rahat. He arvelevat Uunon olevan avain rahoihin, samalla kun tämä luulee yhä olevansa Suomen presidentti. Yksi gangstereista tekeytyy Uunon kauan kadoksissa olleeksi pojaksi Urho Turhapuroksi, mutta kaikki ei kuitenkaan mene niin kuin roistot olivat suunnitelleet.

Uunon maalla asuvalla pikkuveljellä Penillä (Santeri Kinnunen) on ongelmia. Hän on vuosi sitten luvannut kahden kotikylänsä tyttären, Roosan (Anu Palevaara) ja Katin (Laura Huhtamaa), äideille tehdä näiden tyttäristä tangokuningattaret. Tilanne ei näytä hyvältä, ja tyttöjen äidit jo perivät rahojaan. Peni uskoo Helsingissä asustelevan, rikkaissa naimisissa olevan veljensä pystyvän tarjoamaan auttavaa kättään. Uunon uusi, entistä nuorempi appiukko on ottanut käyttöönsä entisen appiukon nimen, arvon, varallisuuden sekä paikan Tuura-Yhtymät -firman toimitusjohtajana. Appiukko saa pankin johtokunnan puheenjohtajana hoitaa luottotappiot, johon miehellä on mahdollisuus vain tekeytymällä köyhäksi. Appiukko siirtää koko varallisuutensa Uunon tilille, koska luulee ettei Uuno käy koskaan pankissa. Uuno ja Elisabet päätyvät jälleen eroon, ja Uuno marssii tapaamaan appiukkoaan tämän firmaan periäkseen avioliitosta niin suuria korvauksia, ettei appiukko suostukaan. Uunon ja appiukon tapaamisen aikana Uunon takataskuun päätyy sopimus, jossa appiukko luovuttaa koko omaisuutensa Uunolle. Uuno ja Helsinkiin saapunut Peni kuitenkin päätyvät pankkiin ja saavat haltuunsa appiukkonsa koko kahdeksan miljardin omaisuuden. Mammonan kuljettamiseen veljekset ostavat lastenvaunut. Turhapuron veljekset törsäävät rahoja kalliisiin Mercedes Benz -urheiluautoihin sekä laatuajan viettämiseen luksusluokan ravintoloissa ja hotelleissa. Perässään veljeksillä on appiukon heidän peräänsä usuttama etsivä Pia Terävä (Katariina Kaitue), jonka tarkoitus on saada Uunon takataskusta takaisin omaisuudenluovutussopimus.

Uuno naamioituu vanhukseksi ja soluttautuu rikkaille tarkoitettuun vanhainkotiin, jossa appiukko ja anoppikin viihtyvät. Talon valmis ruokapöytä houkuttelee aina nälkäistä Uunoa, mutta kuinka ollakaan: ruoka-aika ei koskaan osu Uunon kohdalle. Samaan aikaan vanhainkodissa talonmiehenä työskentelevä Sörsselssön ilmoittaa Uunon television This is My Life -kilpailuun, jossa kilpailijat kertovat omasta elämästään katsojien äänestäessä heidät ilta illan jälkeen jatkoon tai ulos ohjelmasta. Vanhainkodin asukkaat seuraavat televisiosta, kuinka Uuno kertoo juontajalle elämäkertansa. Uunosta tulee hetkessä koko Suomen kansan rakastama, mutta tuotantoyhtiö manipuloi äänestystuloksen ja Uuno on vaarassa pudota kilpailusta. Uunosta on kuitenkin tullut niin suosittu, että tuotantoyhtiö lopulta taipuu ja hän voittaa kilpailun.

Uuno muuttaa isänsä maatilalta lentorahtina Helsinkiin etsimään kaunista ja rikasta vaimoa. Uuno ostaa hienot vaatteet kahdeksalla markalla eräästä kuolinpesästä ja hänestä tulee kahdessa viikossa Helsingin tavoitelluin poikamies, johon kaikki naiset ovat täydessä hurmiossa. Uuno menee myös tarjoilijaksi ravintola Vaaleanpunaiseen sikaan, ja sen myötä tuleekin jo hänen ja tulevan appiukkonsa välille ensimmäiset erimielisyydet. Kosinnoissa Uunoa auttavat tekniikan tohtori Lörsson (myöh. Sörsselssön) ja teknikko Härski Hartikainen.

Uunolla on syntymäpäivä, ja hänen kotinsa kalustetaan aivan uuteen uskoon. Herättyään Uuno luulee, että koko koti on ryöstetty, ja hän hälyttää poliisin. Elisabeth tulee kotiin, ja poliisi juoksee häntä vastaan kerrostalon pihalla. Uuno kertoo vaimolleen, ettei heillä ole enää kotia. Vuorineuvos Tuura on puolueensa presidenttiehdokas, mutta Uuno uhkaa sotkea koko kampanjan, joten hänelle täytyy löytää työtä. Tuura määrää Uunon soveltuvuustestiin, ja tulos on yllättävä: Uuno sopii erinomaisesti rautakauppiaaksi. Tuuran kilpakumppani Häppälä lähettää kauniin agentti Unelman pilaamaan Uunon ja Elisabethin avioliiton; skandaali on valmis ja Tuuralta menee maine. Uuno saa kirjeen Amerikasta veljeltään Georgelta, joka kertoo tulevansa Suomeen tekemään sijoituksia. Pian George saapuu, mutta onko kyseessä sittenkään oikea George? Kesämökillä appiukko kuulee, kun Uuno kertoo Unelmalle höynäyttäneensä tätä esittämällä Georgea. Vihainen appiukko lyö vahingossa oikeaa Georgea, joka on juuri ajanut mökin pihaan hetkeä aiemmin. George lähtee takaisin Chicagoon, koska pitää Suomea niin väkivaltaisena maana.

Uunolla on niin hyvä hajuaisti, että hän pystyy silmät sidottuna haistelemaan ikkunalasin läpi, mitä kaikkea antimia lasin takana on. Poliisi kiinnostuu Uunosta, kun hän hajuaistillaan auttaa poliisia ottamaan varkaan kiinni. Poliisi ottaa Uunon poliisikoirakoulun oppilaaksi. Uuno Turhapurolla ja tämän vaimolla Elisabethilla on elämänsä vaikein aviokriisi, kun appiukko haluaa järjestää heille eron. Sillä sehän on aivan sopimatonta, että vuoristoneuvoksen vävy on kaiken maailman poliisin koirakouluoppilaana. Samaan aikaan Uunon ystävät Härski Hartikainen ja Sörsselssön kiusoittelevat työnjohtajia palkanmuutoksilla.

Elisabeth Turhapuro on kyllästynyt mieheensä Uunoon ja yrittää ottaa hänestä avioeron. Koska Uuno ei kuitenkaan pärjäisi yksin elämässä, Elisabeth alkaa kouluttaa uutta vaimoa isänsä sihteeristä Unelma Säleiköstä. Tämä kuitenkin menee pieleen, kun Uuno ja Sörsselssön törmäävät toisiinsa lyöden päänsä yhteen. Törmäyksen seurauksena Uuno menettää muistinsa ja luulee olevansa nainen. Härski Hartikainen taas puuhaa rauhanliikettä, joka synnyttäisi maailmaan lopullisen rauhan dynamiitilla.

Kun Uunon muisti palailee pätkittäin, siitä seuraa tunnetusti harmia, kunnes hän kajahtaa taas ja pitää itseään äitinä, joka odottaa lasta. Kuitenkin kaiken myllerryksen keskellä itse Turhapuron ansiosta suunnitellaan uutta Tuntematon sotilas -elokuvan toista osaa, kun neuvostoliittolainen kauppavaltuuskunta saapuu Helsinkiin.

Uuno saa kutsun suorittamaan loppuun asepalveluksensa, jossa ehti aikoinaan olla vain yhden päivän. Uunon appiukko vuoristoneuvos Tuura on juuri nimitetty puolustusministeriksi, ja Uuno pyytää tältä vapautusta. Tuura kuitenkin määrää Uunon asepalvelukseen ja antaa komppanian päällikölle käskyn: ”Uunolle ei saa antaa iltalomaa ennen kuin hänestä on tehty mies!” Uuno ylenee majuriksi asti ja sotkee myös vaimonsa Elisabethin mukaan pelleilyynsä. Elisabeth maskeeraa itsensä Uunon näköiseksi ja tuuraa Uunoa yhden päivän armeijassa, jotta tämä saisi viettää vapaan illan. Uuno käy puolustusministeriössä salaa tapaamassa Tuuran sihteeri Unelma Säleikköä, jota Uuno suunnattomasti palvoo. Samalla Uuno sotkee perusteellisesti Tuuran asiat, niin lehtihaastattelut kuin puolustusvoimien budjettiesitykset valtiolle. Lopulta Tuura joutuu sotaoikeuteen, sillä hänen tulkitaan aloittaneen sodan Ruotsia vastaan. Elokuva päättyy kohtaukseen, jossa Uuno toimii Tuuran puolustusasianajajana sotaoikeudessa ja kommentoi lakonisesti: ”Mä pahoin pelkään että me hävitään tää juttu”. Lopuksi kamera vetäytyy valkokankaalta, ja näemme salin täydeltä naisia ja Uunon näköisiä miehiä, jotka arvioivat näkemäänsä. Joukossa ovat myös Elisabeth ja Uuno, joka lausuu: "Kyl minust toi Loiri ampuu tos tyypis karkeesti yli – ei tommost oo eläväs elämäs."

Elokuva alkaa, kun huolestunut Elisabeth soittaa äidilleen aamuyöllä: Uuno ei ole tullut kotiin ja Elisabeth pelkää, että hänelle on sattunut jotakin. Uuno soittaa vaimolleen puhelinkioskista ja esittää olevansa naapuri Kotkala-Hammaslärvänen, joka pyytää Elisabethia pudottamaan viestin heidän postiluukkuunsa Kotkala-Hammaslärväsen vaimolle. Sillä välin Uuno hiipii Turhapurojen asuntoon ja nukahtaa sohvalle. Raivostunut Elisabeth tivaa Uunolta, missä tämä on luurannut koko yön. Uuno selittää olleensa etsimässä yövahdin työtä. Uuno saakin lopulta työtä Halpamatkat-matkatoimiston oppaana käytyään ensiksi kirjekurssin. Uunon appiukko vuorineuvos Tuura ei ehdi saada tärkeään miljardikauppaan edellyttävään paperiinsa liikenneministerin allekirjoitusta. Lopulta kuullessaan liikenneministerin lähteneen lomalle Espanjaan Marbellaan, tämä päättää lähteä vaimonsa Reetan ja tyttärensä Elisabethin kanssa Marbellaan metsästämään allekirjoitusta, ja Tuura iloitsee saavansa olla kaksi ihanaa viikkoa tuhansien kilometrien päässä Uunosta. Tuuran onni haihtuu nopeasti, sillä Uuno onkin matkaoppaana juuri hänen lennollaan ja matkalla. Samassa lentokoneessa on myös Sörsselssön, joka on mennyt naimisiin samana päivänä, mutta oikeasta vaimosta ei ole varmuutta. Espanjaan päästyään seurue matkustaa juuri ja juuri kasassa pysyvällä maasturilla lentokentältä hotellille, jossa Tuuralta meinaa pettää hermo, sillä heillä ei olekaan huoneita hotellissa vaan he joutuvat yöpymään hotellin pihassa olevassa teltassa. Sen sijaan Uuno ja Sörsselssön majoittuvat hotelliin esittäen avioparia. Uima-altaalla Uuno huomaa hotellin johtajattareksi paljastuvan Rosita De Carlosin (Satu Silvo), ja kiinnostuu tästä kovasti. Heidän välilleen syntyy kuuma lomaromanssi ja Uuno on jopa valmis avioitumaan kuvankauniin, varakkaan ja ominaisuuksiltaan täydellisen Rositan kanssa, mutta palaa Elisabethin luokse. Syyksi kerrotaan Rositan tahto kasvattaa varallisuuttaan, Uunon tahtoessa nauttia jo kerätystä omaisuudesta. Yksin häämatkalle vahingossa päätynyt Sörsselssön menee elokuvan lopussa naimisiin Rositan kanssa. Sörsselssön oli periaatteessa naimisissa Suomesta lähtiessään, mutta hänen tuore vaimonsa ei ehtinyt lennolle, ja otti lopulta avioeron.